Kun kaikki on sanottu ja tehty – when all is said and done

29.12.2008

8.15 On välitilinpäätöksen aika.

Nyt postauksiin tulee luova tauko tai jopa koko wordpressblogi sulkeutuu niinkuin googlen blogspotikin. Mitäkö se on netin keskustelupalstoilla luuhaaminen muuta kuin suuria sanoja ja pieniä tekoja. Niin se oli aika Iltalehden keskustelufoorumillakin ja samaan sorruin Torikahvilassa. Nyt täst eteenpäin torikahvila-sana on bannissa tässä blogissa.

MInulla siis aatos sulkea tämä blogi, survisterin nettiseikkailut päättyis niinku ihan sillee ett ketä ne loppujen lopuks kiinnostaakaan. Ilfoorumista erkaneminen oli suhtkoht helppo operaatio ja nyt kun mielessäin oli että haudataan survister ja aloitetaan uudestaan tyhjältä pöydältä ilman menneisyyden nettihaamuja niin tänä aamuna heräsin uneen joka palautti todellisuuteen kaikenlaisista nuivista persukuvioista joihin olen sotkeutunut varsinkin tämän alkuvuoden  aikana netissä.

Tuossa unessa minulla oli  jonkun sortin terapiatapaaminen joka paikka sitten osoittautui koululuokaksi. Menin sinne tapaamaan miestä valtakirjan kanssa, ensin luokassa oli  mies joka sanoi minulle etten tarvitse valtakirjaa sielläoloon kun hänelle sellaista aloin esittää. sitten luokkaan tuli mies jota alunperin menin tapaamaan, hän kätteli ja siirtyi sitten taka-alalle, koska luokkaan tupsahti joku parinkymmenen naisen joukko, joka sitten alkoi tentata minua, ensimmäinen nainen sanoi että vihastahan me keskusteltiin viimeksikin, toinen sanoi että tänään on taas  joku mies puskissa naisia kyttäillyt ja mä vastasin hälle että kadulla oon vaan kulkenut, kolmas harmaahapsinen nainen sanoi minulle että minä en koskaan ole osannut  pyytää anteeksi, siihen heräsin.. ja just kun tarkoitus oli kuolettaa tää blogi niin tällainen uni joka herätti pohtimaan elämäni peruspilareita ja bloggaukseni tarkoitusperiä.. ylhäinen hellehkö se tällaisen unen aikaansai just kun olin aatellut vaieta netissä?

jatkuu..

12.07

nyt kun minulla just tunne ett eilinen on mennyttä eikä sen perään pidä haikailla vaan unohtaa ikävät asiat ja katsella ja kuunnella vaan kevättä ja kurkottaa tulevaan  niin jostakin arkistojeni kätköistä löytyi tollainen kuva jonka olen rustannut uuden vuoden aattona 2009, aikaan ennenkuin aloitin nettivuodatukseni Iltalehdessä,  että niinku tunnemyönteiset  vuodet nettikeskusteluissa ovat  kantaneet tänne asti 🙂

 

 

12.53 erityiskiitokset:

lulumarleene

 

lulumarlogo4