survival strategy

how to build Tomorrow

on the ruins of Yesterday

29 thoughts on “survival strategy

  1. Tiistain tervehdys, Survister! 🙂 Täällä Pohojammaalla on ollut koko viikon tosi paskat ilmat ulkona, joten nettisurffailuun jää aikaa…
    Löysin taas uusia “terveysvinkkejä”, jotka linkitän tänne, toivottavasti se on luvallista.

    https://www.everydayme.fi/terveys/keho-ravinto/artikkeli/uusi-alku-5-askelta-kohti-pirte%C3%A4mp%C3%A4%C3%A4-ja-terveemp%C3%A4%C3%A4-el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4

    Kohta nro 5. minun kohdallani… no miten sen nyt sanoisin… seli-seli jne. 😉

    Hyvää päivänjatkoa sinulle ja täällä vierailijoillekin! 🙂 toivoo Lulu -“sohvaperuna”

    Like

    1. Hei.Lulu, hienoa että sinä olet alkanut etsiä elämän itsetuntemuksia muualtakin kuin zeniittipersujen torikahvilasta! Minä en pääse tarkastaan mitä siell torikahvilass ny keskustellaan ku tällä kirjaston päätteellä pääsee torikahvilan etusivulle mutta ei itse viesteihin, kuha mä sen uuden koneen ni sitt käydää yhdess ett mitä siell on kirjoiteltu sekä myös miten maa makaa vauva.fi:ssä. Mä kävin tänä aamun diabeteshoitsun luona hakeen neuloja ja hänen kanssaa juttelin sitä ku se miesterapeutti ny ett mulla keskivaikea masennus ja naislääkäri määräs siihen lääkettä, ni ku mun olotila sen jälkeen ku se amcbook sammu ni se oli erään aikakauden loppu mun elämässäin ja sanoinkin hoitsulle ett se mun verensokeri ja viime keväinen flussa oli stressin seurausta ja silleesäki ku sen triagehoitajan viimekeväinen kärsii hillittömistä raivareista joita purkaa netissä -kirjaus ni kyll siin oli totuutta yli puolet ja sitte se johtajan katsele kuuntele kevättä ja yritä unohtaa ikävät asiat -toteamus ni diabeteshoitsu vaan päätä pyöritti ku mä ett mitenhän mä saan sen naapurintädin viimein tajuamaan että hänen on ihan turha pohtia sitä toisten talon asukkaiden kanssa ett mikähän sitä oikein minuun tuli ku minä sillee ja tällee..

      lauantaina mä kävin viemäss kaljatölkit palaututkseen ja siin ku rahoja oottelein kassalla ni yks vanhempi nainen siin ku oli jo asiansa toimittanut ni sano myyjälle ett tuossa oli kaupan edustalla kerjäläisnainen kipposa kanssa ni minä ku siin ett äkkiä täss pitää kaljatölkeist hilut saada ni mä sille muijalle sanoin:” niin ja sinä annoit hänelle kymmenen euroo!” ja ny ku mä äsken kävin samass kauppakesksuksess uhkapelaamass eurojackpottia ni siell oli unicefin lipaskeräys ja mä kahen euron kolikon pudotin lippaaseen jota kantoi afgaanipakolainen, sitt ku olin uhkapelini pelannut ni toisell suunnall oli unicefin lippaan kanss yks kaupunginvaltuutettu ja hänenkin lippaaseen pudotin kolikoita, sain hältä sellaisen kiitostarran rintapieleeni.

      tiistaina mä kävin kahvill ja siell oli rekvisiittana Iltasanomat, sen horoskoopissa, joihin mä en usko , luki: Ala rakentaa isoa kokonaisuutta, jota sinulta on tilattu. Pyörittele kynää ja heiluttele käsiäsi kaikessa rauhassa, mutta kun sen aika on, niin iske.

      ny mä lähen hakeen alkosta vapun kuohut .

      Like

  2. Toiveikasta torstaita, Survister! 🙂 Kiitos vastauksestasi!

    Olet oikeassa siinä, ettei sieltä zeniittipersujen torikahvilasta löydä “suurennuslasin avullakaan” hyviä elämänohjeita, tosin kyllähän siellä niitä “viisastelijoita” riittää ;). Muuten, se ylhäinen, joka oli yhtenä häätämässä sinua sieltä, on itsekin ollut sieltä poissa jonkin aikaa, mutta kyllä hän käy varmaan täällä lukemassa meidän kommentteja…

    Niinkuin sanoinkin tässä taannoin eräässä viestissäni, että niin sinä kuin minäkin kuulutaan tänne nettiin kuin “nenä päähän” ja meillä on vielä paljon sanottavaa/kommentoitavaa…
    Olemme varmaan kumpikin purkaneet mieleltämme ne pahimmat “solmut” tai ne, mitä ylipäätään voi netissä kaikelle kansalle kertoa, joten, kun saat sen uuden tietsikan, niin aletaan tosiaan pohtia täällä enemmän toistenkin sanomisia ja tekemisiä – niin vauvapalstalta kuin muualtakin ;). Niitä “rakkaita” naapureitakammekaan unohtamatta.
    Nuo yhdet rajanaapurimme pitävät aamusta iltaan niin kamalaa meteliä, ettei ulkona paljon linnunlauluakaan kuule. Olisinpa ollut kivempi naapuri niille talon edellisille rauhallisille asukkaille, niin ehkä he eivät olisi muuttaneet viisi vuotta sitten. He ovat kyllä jälestäpäin katuneet sitä muuttoaan. Enhän minä koskaan riidellyt heidän kanssaan, mutta olin muuten vain etäinen.

    Kyllä kai sitä masennusta on mullakin ollut pitkin kevättä, mutta esim. puutarhanhoito on mulle yksi terapian muoto. Se, kun näkee uuden kasvun ihmeen omalla pihalla ja koko luomakunnassa, saa pohtimaan sitä uudistumisen mahdollisuutta omassakin elämässä…
    Teen vielä sellaisen tunnustuksen täällä, että olen elänyt lähes koko elämäni ikäänkuin “puoliteholla” ja kaikkia toimiani on leimannut erilaiset pelkotilat. Syyt siihen löytyvät lapsuudestani, kun sitä piti kotona kulkea miltei “näkymättömänä” silloin, kun isäni oli (usein) pahalla tuulella ja sitten vielä elämääni sekaantui/sekoitti se hänen yliankara sisarensa, joka vaati muilta -varsinkin minulta- täydellisyyttä ja rankaisi joka pikku virheestä. Ei se ole ihme, jos meikästä kasvoi neuroottinen perfektionisti! Mutta koskaan ei ole liian myöhäistä muuttua… En kuitenkaan lähtenyt sinne erääseen paikkaan heilumaan, vaikka siellä toisaalla sen uhkasin tehdäkin.

    Kun kerrot horoskoopissasi lukeneesta “isosta kokonaisuudesta, joka sinulta on tilattu”, niin mulla tulee ensimmäisenä mieleen se yksi asia, jonka minä olen sinulta tilannut (ellen jopa kärttänyt) eli se ELÄMÄKERTAKIRJA! Sinun menneisyytesi asiat ovat sellaisia, että minä ainakin uskon ihmisten kiinnostuvan ja ostavan, kun elämäntarinasi kansien väliin saat.
    Sinulla on moniin muihin verrattuna sekin etu, että osaat itse myös kuvittaa kirjasi.
    Elämäkertatyyppiset teokset kiinnostavat ja myyvät aina enemmän kuin esim. runokirjat.

    Vai “kuoharilla” meinaat juhlistaa vappua… pitäisiköhän minunkin… no ukko käy varmaan huomenna alkossa. Olen ostanut jo pari pulloa simaa ja ehkä ostan huomisella kauppareissulla muutaman munkin. Tyttäreni kanssa tehtiin aina munkit itse, mutta en viitsi alkaa paistamaan niitä vain itselle ja ukolle, kun meistä kumpikaan ei saisi syödä kovin paljon makeaa ja rasvaista. No voissa paistettua kalaa tekisi kyllä mieli, kun en ole syönyt mitään rasvassa paistettua moneen viikkoon. Paistinpannutkin pölyttyy kaapissa. :D.

    Hyvää vointia sinulle ja mukavaa vappuviikon jatkoakin! 🙂 toivottelee Lulu

    Like

    1. no juu mullahan oli täss projektina kuukaus sitte ett suljen tään blogin mutku ennen vappua pamahtaa 4000 lukukertaa eikä täss blogiss kummiskaan mitään kiinnostavaa.. ni josko jatkettaisiin ku sinäkin oot tähän blogiin 114 kommenttia lähettänyt, minä vain 70.

      sanoisin ny etten välitä enää hyttysen ininän vertaa siitä mitä ilfoorumilla tuli kommentoitua persujen kanss ja persujen politiikasta ja sekin sanailuni torikahvilass ylhäisen zeniitin kanss ei tänään muuta kuin naurattaa. Oikeestaan mulla on tunne ett oon hänet live-elämässäni nähnytkin. siis sen verran jäi korvien väliin tuntemuksia henkilöistä joitten kanss ilfoorumilla rupattelin. Siis ketä kiinnostaa tosiaankaan mitä yks nimimerkki persuist kirjoitteli viesteissään viime vuoden puolella, ei mull mitään luottamustehtävää eikä poliittista valtaa, johon kukaan vois iskee. ett siin mieless se osa elämääni on bittiavaruudessa josta sitt netteilijät saavat niitä tipoittain lueskella jos ei heillä muuta tekemistä. hollillasta löytyy lisää ruutia heille.

      no juu mä vaan yhen erittäin kuivan kuohuviinipullon vapuks, en sen enempää, hauskaa vappua sinulle Lulu ja blogin lukijoille, minä sitt joskus ens viikon puolell seuraavan kerran tsekkaan tänne..

      Like

  3. Heipä hei Survister! 🙂 Olen ollut vappuostoksilla koko päivän, joten pääsin koneelle vasta nyt. Jaa, etteikö muka ole mitään kiinnostavaa…? Mun mielestäni jo tämä meidän kahdenkeskinen viesteily täällä sinun blogissasi on erityistä ja kiinnostavaa nettimaailmassa ja siksipä täällä vierailee varmaan monia entisiä iltisfoorumilaisiakin, “vanhoja” tuttujamme ;). Minä olen siis “hääräillyt emäntänä” täällä noin monien viestien verran… No tiedäthän sinä meidät akat, että me ollaan kovia hääräilemään, mutta en sentään ala täällä sinua määräilemään. Sinä olet isäntä täällä omassa blogissasi! 🙂

    Onpa hyvä, että sinä otat jo huumorilla ne ylhäisen kanssa sanailut siellä torikahvilassa! 🙂
    Kyllä ne hänen viestinsä välillä “kiehauttivat” minuakin, mutta kai ne johonkin hänen mustasukkaisuuteensa pohjautuivat. Mutta se jäänee arvoitukseksi, että kummastako hän lopulta oli mustasukkainen, sinustako vai minusta? Vai ylipäätään tästä meidän välisestä nettiystävyydestäkö?
    Il-foorumi on tosiaan taaksejäänyttä aikaa, mutta kyllä siellä “torilla” usein vieläkin joku jotain eri nimimerkeistä muistaa ja muistelee, noin niinku yleisesti, mutta ei mitään yksittäisiä viestejä toistamalla kuitenkaan. Kyllähän sieltä jäi mullekin tietynlainen “mielikuva” kaikista heistä, joiden kanssa siellä viesteilin. Mutta siitä olen kaikkein iloisin ja tyytyväisin, että me löysimme toisemme sieltä foorumilta sielunkumppaneiksi ja ystäviksi :).

    Vappua tässä tosiaan aletaan pikkuhiljaa viettämään ja toivottavasti pyhänseutu olisi täällä Pohjanmaallakin lämmin ja sateeton. Tänä aamunakin vielä satoi…

    Sinä kerrot tulevasi tsekkaamaan tänne vasta ensi viikolla, mutta toivottelen kuitenkin:

    Oikein Hauskaa Vappua sinulle Survister ja kaikille blogisi lukijoillekin! 🙂 toivoo Lulu

    Like

    1. Moi. tänään joku kansainvälinen sananvapauden päivä, lehdiss sellainen mieti itse mitä sanoja käytät -kokosivunilmoitus, näin ollen.. no niin no kyll mä siell ilfoorumill muutaman kerran v*ttuprkl sanoja käytin jotka täysin sopimattomianäin aikaperspektiivillä mitattuna.

      Vappu siis tuli ja meni, vappuaattoni oli ihmeellinen pulinapäivä, hauskin tapaus oli ku alkon ulkopuolell törmäsin yhteen puolituttuun mieheen ja hän ett hakisinko hälle vappuviinat kun hällä käytännön syy miksei voinut alkoon sisäänastua, hain hälle suomipullon enkä ottanut mitään tuontipalkkaakaan ja mies siihen kiittelyn lomaan mulle sanaileen: “Sinun silmät kertoo ett sinä olet viisas mies”…

      noi blogstatsit hiukan vääristelee kaikkien blogien suosiosta ku ne mittaa jokaisen klikkauksen eríkseen, täll on ny jotakuinkin 200 kävijää, mutt siitäkään luvusta tiedä kun nekin voi olla samoja kävijöitä.

      mä en ny käytännön syist pysty kuvittamaan blogiani.

      se on tuloss helatorstai jolloin naisdiakonit ahkeroi ja sitt viel äitenpäivänäkin madonnia juhlitaan.

      en mä tiedä ku ain löytyy uutta survister-matskua netistä ja mä vaan naureskelen, mä vaan niinku omakohtaisesti mietin etten mä ilman ilfoorumia olis selvinny hengiss niist naisten esittämist terroristi ja se on valitettavaa mutta mitäs miehet tekevät -kommenteista.

      Like

  4. Tiistai-illan tervehdys, Survister! 🙂

    Nyt vapun jälkeen on säät lämmenneet täällä rannikollakin ja päiväni onkin kulunut ulkona pihahommissa. Sain haravoitua koko pihan ja siistittyä perennapenkkejä. Tuuli vaan meinasi haitata ja “palauttaa” kuivat lehdet takaisin sitä mukaa kun haravoin…

    Kyllä minäkin muistelen vieläkin ilfoorumia ja olihan se mullekin tietyllä tavalla ikäänkuin “pelastusrengas” siinä tilanteessa, kun vävy vei tyttäreni niin kauas “merten taakse” noin puolitoista vuotta sitten. Pahimmat itkuthan minä olin jo ehtinyt itkeä edellisen vuoden marraskuussa silloin, kun tieto heidän muutostaan vahvistui lopullisesti. Vain vuoden verran minä ehdin olla siellä palstalla rekkautuneena ja silloin sitä aina mietti tarkemmin sanomisiaan, aikaisemmin “einikkinä” höpöttelin välistä mitä sattuu – varsinkin nuista nykyisistä rajanaapureista tuli kerrottua joskus aika ronskejakin asioita.

    Kerrot vappuaatosta ja alkon edessä tapaamastasi miehestä. Minä olen samaa mieltä hänen kanssaan, koska minäkin näen “sieluni silmillä” sen, että sinä olet viisas mies! 🙂
    Sinussa on myös sellaista tunneälykkyyttä ja rohkeutta, jota näkee/tapaa harvoin täällä netissä tai realityelämässäkään, varsinkaan täällä Pohojammaan lakeuksilla…

    Toukokuussa onkin tosiaan paljon juhlapäiviä. On helatorstaita, äitienpäivää ja helluntaita sekä meijän kissakaksosten 14-vuotissynttärit 23. päivä :). Äitienpäivä on mulle taas haikea päivä, kun se ainokaiseni on niin kaukana. Posti tuo varmaankin kortin häneltä sieltä loppuviikolla. Mulla on tallessa kaikki hänen pikkutyttönäkin tekemänsä onnittelukortit vuosien varrelta piirongin laatikossa :). Mutta en koe itse olleeni mikään “madonnaäiti”, mutta… no joo, ainakin parhaani tein.

    Aika paljonhan täällä käy lukijoita, se 4000:n raja ylittyi vappuaattona, joten älähän vähättele siellä blogisi suosiota… ja kuvitat tätä sitten, kun hankit sen uuden tietsikan.

    Hyvää toukokuun ensimmäistä viikkoa sinulle! 🙂 toivottelee Lulu

    Like

    1. hei. minun laupiassamarialainen vappuviisauteni sai eilen kolauksen tänne kirjailun jälkeen kun törmäsin kaupungill tohon mieheen jolle sen viinapullon alkosta hain, hältä oli vappuaattona varastettu rahat ja vappuna käynyt päivystyksess ni oli puhaltanut 4 promillee, eilen hän oli jo kinuamassa kaupungill multa kaljaa jotahan mulla ei tietenkään ollut. tällaista auta miestä mäessä mutta älä mäen alle -fiilistä siis mulla nyt.

      Like

  5. Hei! No kuule, älä kanna mitään syyllisyydentunteita siitä, vaikka sitä miestä mäessä hyvää hyvyyttäsi autoitkin…
    Hänellä on nyt vaan jäänyt vapunvietto “päälle” ja tämä viikko menee kaljoilla loivennellessa.
    Se on aika “tuttua” toimintaa täällä lähipiirissänikin.

    – Lulu –

    Like

    1. helatorstain aattona mulle taas tapahtu, kävín jutteleen terapeutin kanss siitä ett ny mulla keskivaikea masennus -diagnoosi ja miten se jatkumokeskustelumme meni sinne asti ett jos joku olis pysäyttänyt aikoinaan hitlerin, luterilaissavolaiselle äidilleni ei olisi ortodoksikarjalainen anoppi ikinä sanonut: “tulit minulta pojan varastamaan!”.
      olin sitt niinku samaa mieltä hänen(terapeutin) kanssaan, mä ajauduin tänä keväänä aallonpohjalle. tänä aamuna ylen aamutv:ss oli joku masennukseen ajáutunut nainen ja hänen kertomansa oli kuin suoraan omasta elämästäin.

      tein kolme virhettä talven aikana, avasin joulukuuss blogin tänne wordpressiin, menin torikahvilaan keskusteleen ja poistin blogspotini. kunhan tästä ilfoorumin sulkemisvuosipäivään ehditään olen autuaasti unohtanut torikahvilan, terapeutin kanss juurta jaksain nettivaiheen elämässäni ääneenpurkanut niin siin se sitt on uudenvuodenaattona 2017 olo toisenlainen. täss vaihees pyydän anteeksi niiltä ilfoorumilaisilta ja torikahvilalaisilta joita ärsytin kommenteillani vuosien varrella. olisin ilomielin palautetta täällä ja blogspotiss nähnyt mutt eipä sitä oo tullut sinua. Lulu, lukuunottamatta.

      suututin ilfoorumilla naiset, feministit, uskovaiset, nuivat ja persut ja sain sitt mitä tilasin. nyt kun katon viimeistä puoluekannatusta, persujen kannatus on jo takiaistunut vassareiden tasolle ja lähestyy uhkaavasti rkp:tä, ni ei oo persuiss enää mitään seksikkyyttä jäljellä mihin kannattais laatuaikaansa tuhlata. toista oli muutama vuos sitte ku persut ilfoorumilla uhosivat 30 prossan kannatuksesta. tänään kannatus on 8,5.
      nyt alkaa sormia syyhyttään ett josko kävis niihin vakinamonolokiketjuihin jotain rustaamassa.

      sitt mä ajauduin keskiviikona porukan mukana seurakunnan kirpputorille ja sielll mun silmiin iski ett, hei, näitten lintupönttöjen katothan on tehty valmiiks haljenneista laudoista, nehän vuotaa veden pesään, siitä huomautin naismyyjälle, ne pöntöt oli vissiin seurakunnan puutyöpiirin tekemiä, huumorilla höystetty mies sanoi kadulle ehdittyämme ett olisit vaan sanonut sille naismyyjälle että mitäs itse siihen sanot jos pesäs kostuu….

      anna olla sitt kun sen viestin kirjoitin ni toss kirjaston pihass pikkupoika yritti polkupyöränsä kettingin saada paikalleen ni minä siin vaan menin auttaan häntä ja yhdessä saatiin kettinki rattailleen.

      Like

  6. Heipä hei Survister! 🙂 Kiitos vastauksistasi!

    Kyllä täällä mun koneella näkyy kaikki sinunkin kommenttisi, kun klikkaan kohtaa “vanhemmat kommentit”. Kaikki on tallessa…
    Se vaan on niinku uutena “ilmiönä”, että tähän blogiisi on tullut mainoksia. Samoin huomattiin tyttäreni kanssa toissapäivänä skypellä, että molemmille tuli mainoksia – mulle kenkäpareja ja hänelle jotain englantilaisia mainoksia. Googleko niitä “syöttää” joka paikkaan?

    Sen verran paljon mun on tullut -olosuhteitten pakosta- tutustuttua alkoholistin elämään, että voin sanoa sen saman kuin se sinun tuttusi, että kyllä se mies oli varmasti juonut muutakin. Oletettavasti hän joi sen suomiviinapullon jo vapunaattona ja oli varannut itse vapuksi “loivennusjuomia”. Siitä se uusi kännipäivä lähti taas käyntiin. Niin se menee…

    Kuules nyt sinä Survister! Älä enää pohdiskele sitä, että jos se hitler olisi pysäytetty… jne.
    Sinun vanhempiesi oli tarkoitus tavata toisensa ja rakastua ja ne heidän tunteensa olivat varmasti tosi vahvoja, kun he “uskalsivat” uhmata mummosi tahtoa. Sinä ja sisaruksesi synnyitte maailmaan sitten heidän rakkautensa “hedelminä” ja sekin oli/on elämän tarkoitus. Minä ja varmasti ne liveystäväsikin olemme iloisia siitä, että sinä olet olemassa! 🙂
    Erityisherkkinä ihmisinä me olemme muita alttiimpia masentumaan ja täytyy myöntää, että olen itsekin toivonut joskus, etten olisi syntynytkään vahinkolapsena liian nuorille ja kypsymättömille vanhemmilleni tai että minut olisi annettu adoptioon jo pikkutyttönä.

    Minä voisin kysellä sitä, että mikä se minussa ärsytti muita naisia ilfoorumilla?!
    Luulin olevani hyväkin nettiystävä niille kahdelle naiselle, joitten kanssa vielä viime keväänä viesteilin ahkerasti, mutta toinen sanoi syksyllä eräässä viestissään selkeästi “hyvästit” mulle eikä se toinenkaan halunnut jatkaa mun kanssani esim. sähköpostissa. Jos he käyvät täällä blogissasi lukemassa, niin sanonpa heille sen, että mun puolelta ystävyys on vielä voimassa :). Mutta jokin minussa ärsyttää muita naisihmisiä, olen huomannut sen ennenkin. Teitä miehiä en vissiin silleen osaa suututtaa kuitenkaan ;).

    Vai sellaisia “sekundapönttöjä” siellä myyjäisissä kaupattiin! Hyvä kun huomautit asiasta, olethan itsekin tehnyt niitä linnunpönttöjä ja varmasti aina ehjistä laudoista.
    Mitähän se naismyyjä olisi tosiaan vastannut, jos olisit sanonut hänelle siitä kostuneesta pesästä :D. Olisiko hän jäänyt miettimään, että tarkoititko kommentillasi hänen kotiaan vaiko jotain toista “pesäasiaa” :D. No joo, nyt mulla menee jutut hieman överiksi…

    Kyllä minun mieltäni lämmittää se, kun sinä autoit sitä pikkupoikaa sen pyörän korjaamisessa. Teille molemmille tuli varmasti siitä hyvä mieli. Muistan sen jo iltisajoilta, että sinä autat mielelläsi ystäviäsi ja muitakin ihmisiä, ja se on sinussa todella arvokas ja ihailtava luonteenpiirre :).

    Ulkona on ihana sää, joten lähden nyt pihalle jotain rappaamaan. Selkäni on vieläkin hieman kipeänä, niin että mun täytyy ottaa työt rauhallisesti. Se kipeytyi alkuviikosta niin pahasti, että toissapäivänä kuljin kuin “tönkkösuolattu muikku”, kun ei yhtään kärsinyt kääntyillä…

    Oikein hyvää päivänjatkoa ja viikonloppuakin sinulle! 🙂 toivoo ystäväsi Lulu

    Like

    1. anteeks mä sekoilin ku tänne näit viestejä yli asetuksissa määrittelemäni määrä yhdelle sivulle ja ne aiemmat siis löytyy tuolt vanhemmat kommentiteista

      noista mainoksista, wordpressiss on ilmaisia ja maksullisia ulkoasuteemoja, tää mun nucleare theme on ilmainen, maksullisiss(8 euroo/kk) vois määritellä mainokset pois. en mä rupee funtsii teeman vaihtoa tääll kirjaston päätteell ni mennään ny täll mainossabluunalla eteenpäin. no sen verran jäin funtsiin ett slideshow on erikseen määriteltävissä asetuksist, ny vasta löysin sen kohdan nmiten se otetaan käyttöön.

      kyll sä oikein ett mikä se kostea pesä oli mieless miehellä joka kommentoi minun nämähän on sekundaa nää pöntöt kun pesään vuotaa vettä-kommentistani naismyyjälle. mä oon nähny kaupasskin linnunpönttöjä myynniss jois ei oo mietitty sitä ett asumisess tärkeintä on että katto on vedenpitävä ja räystästäkin pitää löytyä.

      minäkin oon tässs ulkoillut ku se macbook on ny jo kaks viikkoo lojunut sohvan alla käyttämättömänä. kevään lintubongauksetkin on tehty pääskyjä lukuunottamatta, tääll kaupungiss mä aattelen kesän tulleen ku tervapääskyt ilmestyvät. mull on 30 auringonkukan tainta partsilla, niille pitää keksiä joku joutomaa kaupungin katuviidakosta, oman taloyhtiön pihaan niitä ei voi enää istuttaa.

      minäkin ny täst omille teilleni.. käyn vilkaisemass aamulla mitä uutta tänne.

      Like

    2. tohon kommenttia kun kirjoitit ett een enää hitleriä aattelis, sinulle se saattaa näyttääkin irralliselta asialta, mulle se taas avautuu luonnollisena elämänjatkumona, terapeutti sanoikin viimeks ett mulla on selkee hahmotelma elämänkulustani, sekin viel jatkuva kärhämä naapurintädin kanss on vaan seurausta siit mitä kotipalveluohjaaja, yläkerran muija, naisdiakoni, isänäiti ja miten mä seikkaillut noitten kanss, kyll mua korpesi ku se yks zeniitti naureskeli torikahvilassa kun ajauduin viime keväänä miesterapeutin kanss pohdiskeleen elämääni. mulle ku viime keväänä iski se flunssa ja siin ihan rehellisesti kerroin ni sekin tuli se triagehoitajan kärsii hillittömistä raivareista joita purkaa netissä -kirjauksensa ja lääkäri siihen sitt oisko sittenkin viisainta ett ottaisit yhteyttä, ni siit alko terapia sen miehen kanss ja ny sitt tänä keväänä tultiin siihen tulokseen ett mulla masennus ja aloitettiin lääkitys siihen. kyllhä se ett minä koko tään kevättalven vuodatin ett en jaksa ees kotiani siivota ni selvä merkkihän se oli siit ett ny multa loppu voimavarat. sitku sekin hengitysongelma loppukesäst ett mistä sekin iski ett ne pef-lukemat putos alle 400:n ja lääkäri diagnosoi perussairaustietoihini astman ni ku nyt mä yli 500:n puhallan ilman inhalaatioita ni ei mulla korkeintaan kuin lievä keuhkojen vajaatoiminta jonka senkin syntyperä saattaa olla masennuksessa (ja siin carmolisissa?). tänä keväänä kun mull ei oo tullu tunnetta ett ny iskee flunsa taikka oisin ees siitepölyallerginen.

      Like

  7. Myöhäisillan tervehdys, Survister! 🙂

    Onpa mukava, kun sain olla avuksi neuvomalla sinulle sen klikkauksen vanhempiin kommentteihin, vaikka kyllä kai sinä olisit löytänyt sen asian itsekin, jos olisit ollut oman tietsikkasi ääressä kotonasi.
    Minulla “pyörii” täälläkin ne kenkämainokset vissiin siksi, kun tilasin netistä uudet kävelykengät jokin aika sitten. Olenhan minä kyllä aikamoinen “kenkäfriikki” ;). Ei mua nuo mainokset mitenkään haittaa muuten…

    Äitienpäivä on tosiaan jo ylihuomenna. Sinä menet varmaan viemään kukkia äitisi haudalle. Se on todella kaunis tapa, kun käyt siellä ja muistaakseni käyt myös mummojesikin haudoilla viemässä kukkia.
    Minä en tiedä vielä, että menenkö tervehtimään omaa äitiäni sunnuntaina vaiko jonain toisena päivänä, koska se päivä on mulle niin vaikea. Jos olen kovin itkuinen, niin en halua mennä pilaamaan toisten juhlamieltä. Mutta toisaalta, sinne vanhempieni kotiin kaivataan ja tarvitaan mun “auttavaa käsiparia”, kun pikkuveljeni suurperhe “pölähtää” ovesta sisään.

    Jos asuisimme lähempänä toisiamme, niin minä ottaisin mielelläni sinulta niitä auringonkukan taimia… eihän niitä voi postissa lähettää.
    Se naapurintätikö siellä “sielunsiskoineen” taas päsmäröi niitten taloyhtiönne kevätistutusten kanssa? Viime vuonnahan meillä oli ilfoorumilla keskustelua siitä asiasta.
    Samanlainen “täti tomera” se päätti aikoinaan yleisten tilojen asioista ja myös kukka-asioista keväisin, kun asuimme rivitalossa. Kerran hän “innostui” kulottamaan kuivaa nurmikkoa ja kulo meinasi karata. Muistaakseni joku naapuri hälytti palokunnan paikalle :D.

    Tällaista turinaa minulla oli vielä näin illan hämärtyessä.

    Kirjoittamisiin, ja pärjäillään – siellä ja täällä! 🙂 – Lulu Marlene –

    Like

    1. kaikest huolimatta hyvää äitienpäivää Sinulle

      (täält Windowsista puuttuu erikoismerkit-valikko, ni jää ny ruusunkuva lisäämättä)

      (muokkasin asetuksia niin ett nyt kaikki kommentit yhdell sivull, mitä mieltä oot tällaisesta sabluunasta? ehkäpä olis joaika uuden postauksen kun ny näyttää siltä ettei tää blogi katoakaan netistä niin kuin toss kuukaus sitte aattelin..

      Like

  8. Hyvää sunnuntai-iltaa Survister! 🙂 Missä sitten oletkin tällä hetkellä…
    Tämä sabluuna on mielestäni ihan hyvä, että kaikki kommentit ovat yhdellä sivulla.

    Kiitoksia paljon äitienpäivän toivotuksestasi! 🙂 Sen ruusun kuvittelen mielessäni…

    Tyttäreltäni tuli onnittelukortti perjantaina, niinkuin odotinkin. Ukkoni ei muistanut mitenkään. Hän pitää näitä “teemapäiviä” vain kauppiaitten keksintöinä. Itse keitin itselleni äitienpäiväkahvitkin, mutta eipä tästä asiasta nyt tämän enempää.

    Olet oikeassa siinä, että ulkopuolinen näkee toisen ihmisen asiat niin helposti irrallisina.
    Kuten itse toteatkin, niin sen hitlerin pysäyttämisen ajatteleminen on sinulle elämänjatkumoa, jota minäkin -nyt tarkemmin pohdittuani- alan hieman käsittämään.
    Ehkä mun “viisasteluni” pohjautuu omaan elämänfilosofiaani, sillä mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän minussa “nostaa päätään” tietynlainen kohtalonomainen ajattelutapa. Siis asiat vain tapahtuvat (niinku esim. mulle) eikä niitä voi välttää, vaikka mitä tekisi…
    Se ajattelutapa vie kyllä varsin “tehokkaasti” kaikki tulevaisuudensuunnitelmat tai -haaveet, tosin kyllä kaikki turhat pelotkin. Mielen valtaa vain sellainen hälläväliä-fiilinki.

    Onpa mukava tietää, että sinä olet voinut nyt paremmin! 🙂 Eikä sinulla ole ollut niitä hengitystieongelmiakaan tänä keväänä. Kyllä se sinun viimevuotinen flunssa kestikin huolestuttavan kauan ja varmaan se carmoliskin vielä pahensi asiaa.
    Minusta on tosi hyvä asia se, kun käyt nyt säännöllisesti sen miesterapeutin luona juttusilla. Minäkin kehoitin sinua menemään hänen luokseen jo viime vuonna.
    Samaa sukupuolta oleva terapeutti on kyllä parempi, joten mun olisi mentävä vissiin jonkun naispuolisen juttusille, vaikka luultavasti alkaisin jossain vaiheessa ärsyttää häntäkin, kuten muitakin “akkoja”. Siksikin se mun terapiaan meno on niin “korkean kynnyksen” takana…

    Selkäni on vieläkin vähän kipeänä ja muutenkin mulla oli jo aamusta alkaen paskat fiilikset, joten en lähtenyt tänään käymään äitini luona. Onnittelin textarilla ja soitan hänelle myöhemmin tänään, kun vieraat ovat sieltä lähteneet. Mietin aamulla sitäkin, että minusta on tullut tyttäreni muuton ym. ikävien asioitten myötä itsekäs ja suorastaan v****mainen ihminen… Toivottavasti se nuori ja terve veljeni vaimo auttelee siellä äitiäni tänään. Minähän se olen tavallisesti yksin passannut koko vierasporukkaa ynnä talonväkeä, viimeksi joulupäivänä. Miniäkin vaan istui silloin niinku “pataässä” leveällä peffallaan olohuoneessa seurustelemassa toisten kanssa.

    Vielä “sananen” siitä zeniitistä. Ei ne hänenkään asiansa taida olla niin hyvin, päätellen siitä, että hän näkyi “pyörähtävän” torikahvilassa riitelemässä mm. B-alkuisen nikin kanssa eilisiltana…
    Niin että voitaisiinko me hänet unohtaa…? Ymmärrän kyllä täysin sen, että sinua korpesi ne hänen naureskelunsa ja piikittelynsä. “Osani” sain minäkin siitä hänen “ylhäisestä” raivostaan tai mitä lie se ollutkin…

    Tällaisissa, vähemmän juhlavissa tunnelmissa kirjoittelin tänään.

    Mukavaa illanjatkoa ja uutta keväistä viikkoakin sinulle! 🙂 Terveisin Lulu

    Like

    1. kiitos hyvän viikon toivotuksestasi,

      tää viikko on taas.. onpahan tapahtunut, nyt on pakko sanoa että minun miehen on terästäydyttävä, homma ei tosiaan mene niin että miesten olisi vaan alistuttava kaikkiin naisten oikkuihin ja aggressioihin, sellaista sattu täll viikoll ett muistumana nousi mieleeni oma lapsuuteni ja se miten agressiivinen mummo päsmäröi kodissamme niskavuoren hetan ilmentymänä ja mitenkä sen tilanteen liian pitkään jatkuttua, lopulta päättyi poliisin kotikäyntiin ja mummon täydelliseen vaikenemiseen sen jälkeen. mitä ne nämä tällaiset naiset on jotka omiaan kehuvat ja toisia arvostelevat, kyll siell lapsuuskodissanikin mummo tyttärensä perhettä kehui vaan miniän suku oli pahin.

      en mä täss suostu sovinistiks alkaan mutt feministeiltäkään en enää neuvoja kaipaa.

      Like

  9. Lauantain tervehdys, Survister, täältä kylmältä ja sateiselta Pohjanmaan rannikolta!

    Se Niskavuoren Heta oli tosiaan niin kamala akka siinä “Niskavuori”-elokuvassa, että mua ihan puistattaa, kun sitä muistelenkin. Miten se kurmootti sitä kilttiä miesparkaansa ja oli niin kylmä äiti lapsilleenkin… sellainen ihminen luo aina ikävän ja jännittyneen ilmapiirin kotiin kuin kotiin.

    Kun mietin sitä teidän perhe-elämäänne lapsuuskodissasi, niin olen sitä mieltä, että se poliisi olisi pitänyt kutsua teille jo paljon aikaisemmin!
    Sekin on kummallista, että miksi se mummosi ei muuttanut jossain vaiheessa sinne erinomaisen(ko) tyttärensä huusholliin asumaan…? Vai eikö hän olisi pärjännyt (ehkä) liian itsensäluontoisen tyttärensä kanssa saman katon alla? Äitisi oli varmaan niin kiltti ihminen, että hän jaksoi olla hiljaa ja siten halusi omalta osaltaan suojella teitä lapsiaan riitelyiltä.

    Onhan niitä tuollaisia naisia minunkin suvussani, jotka vaan joka välissä kehuu niitä omia jälkeläisiään. Sellaiseen “tätöseen” törmäsin keskiviikkona, käydessäni silloin vanhempieni kodissa sillä “myöhästyneellä” äitienpäivävisiitilläni. Hieman halveksivasti hän silmäili sitä ruukkuruusua, jonka vein äidilleni. En ollut kyllä itsekään siihen oikein tyytyväinen, mutta kun paremmat kukat oli myyty jo viime viikonloppuna. Mutta monesti ne “räätitkin” alkavat kukoistaa hyvällä kotihoidolla. Onnittelukortti oli kyllä aika komia :).

    Onneksi minä en ole feministi kaikkine “kotkotuksineen”, koska sellainen ei ole mun mielestä lainkaan aito ja naisellinen luonteenpiirre kenessäkään naisessa! Kyllä mullakin on tietysti asioihin omat ja joskus 😉 vahvatkin mielipiteet, mutta pyrin aina kuuntelemaan toisenkin mielipidettä. Ikääntyminen on tuonut meikään myös sellaista, sanoisinko “viisautta”, että mulla on kanttia myöntää sekin, jos olen väärässä jossakin asiassa.
    Sellaiset ihmiset ovat tosi hankalia, jotka väittää vaikka mustan korpinkin valkeaksi! Ja voin vakuuttaa, että sellaisia (enimmäkseen akkoja) löytyy minunkin suvustani. Varsinkin tuo aikaisemmin mainitsemani täti ja hänen sisarensa kuuluvat siihen “jääräfeministien klaaniin”. Samoin pikkuveljeni iso ja vankkarakenteinen vaimo…

    Täälläpäin on tosiaan nyt kurjat ilmat ja puutarhatöissä on pidettävä taukoa, joten nettisurffailuun on aikaa ja jospa sitä katselisin illalla ne euroviisutkin, vaikka Suomen edustaja ei selvinnytkään finaaliin.

    Hyvää päivänjatkoa ja Heleätä Helluntaita Sinulle ja kaikille blogisi lukijoillekin! 🙂

    toivottelee Lulu Marlene

    Like

    1. hei Lulu , aattelin jo ett poistan tään postauksen kun eilen sen lähettämisen jälkeen kesksustelin ‘vakavaan sävyyn’ kolmen eri henkilön kanssa mitä lähipiirisssäni on ny tapahtunut, sovin yhden keskustelijan kanssa ett näistä ei sitt muualla puhuta niin suljen huuleni täss kohtaa.. Sinä sitt sopivasti käänsitkin puheen mummoon, siell tyttären kotona oli tyttären anoppi ja appiukko ni koitas arvata kuinka hyvin se olis sinne sopeutunut.
      tänä aamun oli hyvä aihe ylen aamusydämellä ohjelmass, paniikkihäiriö, ei minuss koskaan oo sellaista diagnosoitu mutt kun muistelen monia monia tapauksia menneisyydest ni, no viimeisin oli sellainen vanhempieni kotona ja sisko sano tunnin päästä ett hänen olis ollu mieli vetää mua turpaan, se oli sellainen kohtaus.
      mulla ku ny ei ny sitä makkeria ni mä oon alkanu kattoo televiisota, holby cityn sairaalaan oon juuttunut.

      tääll ne tervapäääskyt jo lentelee ni kait se kesä on

      mä ku ny niin harvoin netiss, ni tohon syntymäpäiväkommenttiis vastaan huomenissa..

      Like

  10. Hyvää sunnuntaita, Survister, täältä edelleen harmaalta ja kylmältä rannikolta!

    Minä vaan nettisurffailen edelleen aika paljon, vaikka en ihan yhtä tiiviisti kuin il-foorumin aikoina. Olen itsekin alkanut taas katsella telkkua enemmän, kun joskus viime vuonna olohuoneen tv oli kiinni välistä päiväkausia. Viime yönä meni kello kahteen, kun mun piti seurata ihan loppuun asti ne euroviisujen tuloslaskennatkin. Mun mielestäni voitto meni oikeaan “osoitteeseen”, mutta minusta toiseksi paras oli Hollannin biisi. Ruotsin kappale oli ilmanaikunen, mutta silti se sijoittui viidenneksi. Käsittämätöntä!

    No juu, kyllä minäkin olen miettinyt monesti jälkeenpäin, että mitä sitä on tullut tänne nettiin hölötettyä, varsinkin sinne iltiksen palstalle viime vuonna… ja olisiko mun tarvinnut nytten kertoa tuosta veljeni vaimostakaan, hänen “laiskuuttaan” tai ahterinsa leveyttä.

    Se oli siis yleinen käytäntö isäsi puolen suvussa, että anopit ja appiukot otettiin nuorenparin kanssa asumaan saman katon alle? Se ei ole kyllä mikään suositeltava käytäntö eikä nykyajan pariskunnat siihen suostukaan. Tosin mun suvussa on vallalla nyt sellaista, että muutamat serkkutyttöni hoidattavat lapsiaan omilla äideillään, jotka viipyvät heillä usein viikkokausia. Mutta ehkä ne vävyt ovat “laskelmoineet” silleen, että he itse pääsevät vähemmällä, kun ne anopit tulevat auttamaan…

    Minä olen tainnut kertoakin aikaisemmin, että mulla oli jo 11-12 -vuotiaana ensimmäiset paniikkihäiriökohtaukset ja aloin pelätä niitä tilanteita, missä ne tulivat. Oikeastaan viimeisin paha kohtaus tuli kesällä 2011, kun olin -vähän väsyneenä- poistumassa eräästä yleisötilaisuudesta portista ulos. Se oli aika nolo tilanne, mutta onneksi suurin osa sen nähneistä paikallaolijoista (niin toivon) olivat tuntemattomia. Se kohtaus kun muistuttaa lievää epilepsiakohtausta.
    Olipa se sinun paniikkihäiriökohtauksesi millainen tahansa, niin se sisaresi sanoi todella ajattelemattomasti ja ilkeästi sinulle silloin vuosia sitten. Ettei hän olisi vaan perinyt sitä mummosi kaltaista “suuta ilman porstuaa”…

    Vanhuus ei tule yksin, sanotaan. Selkäkipuni on hellittänyt, mutta viime yönä tuli toinen jalkani kipeäksi. Samaa hermosärkyä siinä on ollut ennenkin, joten en ole siitä niin huolissani. Tämä kolmatta päivää jatkuva matalapaine, tuuli ja sateet sen on aiheuttanut.

    Mukavaa helluntaipäivän jatkoa sinulle! 🙂 toivoo Lulu

    Like

    1. hei, mulla menee ny hyvin, aamulla kävin diabeteslääkärin vuosikontrollissa ja hän paiskas oikein kättä mulle kun labrakokeiss kaikki ookoo ja sydän ja keuhkot priimakunnossa, sain mä uutena allergiapilleristöt. sama lääkäri ny mull ollut koko tään diabetesdiagnoosin ajan joten hälle oli helppo kertoo ett ny tuntuu ett eka kerran tuun hänen vastaanotolleen ilman stressiä takaraivossa. siit sitt stressin kautta kierrettiin paniikkikohtaukset, sosiaalisen tilanteen pelot ja hsp:t ja hyväksikäytön tunteen pelot, ja sekin terapiasuhde ja masennus ja lääkitys tuli läpikäytyä lääkärin kanss ja läksiessä hän sanoi mulle että voin lähtee hänen luotaan nokka pystyssä, maksa-ervo oli 49 elikkäs ssinä huutia niille ilfoorumilaisille jotka kuvitteli mut alkoholistiks ku mä heille viesteissäni vähän spedeilin.
      vastanotoltaan siirryin sitt naapurihuoneeseen diabeteshoitajan luo ja samat litaniat ja muutakin hälle kerroin ja hän ett kun mun labratulokset niin hyvät ett tavataan vasta marraskuussa seuraavan kerran. .
      toss kerroinkin jo ett yhden naisen kanss kesksutelin tunnin ajan lauantaina ja tänään jatkoin toisen naisen kanss puoltoist tuntia aika reippaanlaisen tuuletuskeskustelun , mutt ei niist tosiaan tään enempää.semminkin kun sain vähän vihiä siitä että olen ajanut ny itteni pahasti pussiin, esmes ny tään blogin muodoss kun se iltiksen lapsuuden insesti trauma kertomus eteni ajan oloon eilispäivän elämästäni tään päivän elämäni kuvaelmaan.

      Like

    2. anopista ja apesta, se oli kato sillee ett ne oli anopit ja apet jotka tuli evakkoreessä savon korpeen ja naimaiässä olleet kersat alko ettiä puolisoa kaukaaa karjalan laulumailta ja sillee vävyt ja miniät sinne ortoksisiin evakkotaloihin…mummon tyttären apen ja anopin koti oli kanss jääny sinne laatokan rannalle, ja he sitt uutta kotia savon korpeen jonne siis mummon tytär miniäksi. sinä ku sellainen pohjanmaan likka ni tää evakkous ja siihen liittyvät tarinat lienee sinulle aika tuntemattomia.

      mä en oo viel sitä jamalan voittokappaletta kokonaan kuullut.. hollannin biisi oli tosiaan letkee, suomi vois ens vuonna pitää välivuoden, hitsi ku niit euroviisujaki tuli urakalla kommentoitua IL:n euroviisut-palstalla.

      Like

    3. “Olipa se sinun paniikkihäiriökohtauksesi millainen tahansa, niin se sisaresi sanoi todella ajattelemattomasti ja ilkeästi sinulle silloin vuosia sitten. Ettei hän olisi vaan perinyt sitä mummosi kaltaista ”suuta ilman porstuaa”… ”

      no juu se oli yks perhetilaisuus joss mulla räjähti mummotrauma taas päälle, jälkeenpäin mä aatellut ett minun ei olis ollenkaan pitänyt mennä siihen tilaisuuteen taikka mun olis pitänyt vaivihkaa poistua paiklta kun minulla alkoi ” keittää ” , ja sitt kuinka monta kertaa minua onkaan arvosteltu siitä miten mä “liukenen” ristiriitatilanteista takavasemmallle. no juu ton tpauksen jälkeen mä jäinkin pohtimaan ett onks siskossa kuinkakin mummon luonnetta.

      Like

  11. Hei Survister ja kiitos vastauksistasi! 🙂 Täälläkin on ollut tänään aurinkoinen sää.

    Onpa mukava kuulla, että lääkärilläsi oli noin hienoja uutisia terveydentilastasi aamulla siellä vuosikontrollissa! Kyllä sinä voit kulkeakin ihan hyvällä syyllä “nokka pystyssä” :). Terveenä sinun on helpompi nyt selvitellä niitä uusia asioita, joihin viittaat tuossa viestissäsi “pussiin ajautumisella”. En tosiaan ala täällä utelemaan enkä spekuloimaankaan sitä, että mitä on tapahtunut, koska täällähän voi käydä lukijoita sinun (kuin ehkä minunkin) realityelämästä…

    Enhän minä niin kovin paljon tunne Karjalan evakoiden historiaa, mutta lapsuuskotini naapurissa asui Sortavalasta tullut evakkoperhe, jossa oli minun ikäiseni poika. Se Kari oli mun ensimmäinen “poikaystävä”. Hänen kanssaan välillä tappelinkin, mutta toisaalta – häneltä sain elämäni ensimmäisen pusun! Muistan vielä, että missä “romanttisessa” tilanteessa se tapahtui. Olimme n. 7-vuotiaita ja pyydystämässä sammakoita ojasta :D.

    Kun kerrot siitä mummosi tyttärestä, tädistäsi, niin hänen miehensä taisi olla mummollesi mieluinen vävy, koska hän syntyjään Karjalan poikia, onko myös ortodoksi uskonnoltaan? Nuo edellämainitsemani naapurit olivat myös ortodokseja, mutta miehen mentyä toiseen avioliittoon luterilaisen naisen kanssa, niin heille syntynyt tytär kastettiin luterilaisin menoin.

    Se sisaresi on varmaankin perinyt mummonne luonnetta, koska muistelen hänen olevan isosiskosi ja onko hän teistä vanhinkin? Se on aika jännä juttu, että perheen vanhimmat lapset tulevat isän sukuun, nuoremmat äidin sukuun. Minäkin esikoislapsena muistutan kuulemma eniten isäni isän sukulaisia, joista olen tavannut vain isän nyt jo edesmenneen siskon vuosia sitten. Olenkin tuntenut aina olevani erilainen kuin kaikki muut tuntemani sukulaiset… ja luonnettani ja tapojani on yleisesti hämmästelty ;).

    Mun terveydentilani on nyt sellainen, että jalkani on täysin parantunut eilisestä eikä mulla ole enää ylävatsakipujakaan, jotka (ylipainoisena) olettaisin kuuluneen rasvamaksaan, johon muutkin oireet n. kuukausi sitten viittasivat. Mutta enhän minä “pääse” lähtemään lääkäriin enkä verikokeisiinkaan… sekin on minussa tosi outoa ja kyllä minä tiedostan sen… teen vaan niitä omia diagnooseja googlaamalla…

    No joo, Suomen kannattaisi tosiaan pitää välivuosi euroviisuista ja ehkä tilata vuonna 2018 hittibiisi joltakin ulkomaiselta kuuluisalta säveltäjältä… mutta tänä vuonna tykkäsin enemmän Saara Aallon biisistä kotimaan karsinnoissa.

    Lukuajankohdasta riippuen: Hyvää yötä… tai huomenta sinulle! 🙂 toivoo Lulu

    Like

  12. huomenta, minä tosiaan kotiin lääkäristä nokka pystyss ja mitä siell “pussissa” tapahtu ni parasta olla ny hiljaa taikka kertoo ihan privaattina ku, no tää aamu on mennyt nauraessa kun eilen tuli kiivaasti keskusteltua lähistölläni vaikuttavan naisen kanss ja ja .. no ei tätä voi enää enempää avata vaikks tää blogi onkin sellainen elämäntarinablogi, minä oon ny sitt myös kierosilmäinen savolainen, hämäläinen nainen antoi sellaisen diagnoosin.
    ..

    Like

  13. Heipä hei Survister, täältä edelleen kylmältä rannikolta! Ulkona on ollut tänään vajaat +10 astetta eikä koko viikon säätkään kovin hääppöisiltä näytä… Tekisipä siis mieleni muuttaa muualle asumaan, kun melkein joka kevät on tällaista lämpimän odotusta.

    Se lähistölläsi asuva nainen… no juu, taidan arvatakin, että kuka – ja parempi on tosiaan pysytellä “hissunkissun” täällä netissä siitä asiasta/henkilöstä ;).
    Vai tuollaisen diagnoosin antoi sinulle hämäläisnainen. Minäkin olen muuten 1/4 hämäläinen, koska isäni isä -kiero ja myös h-pukki- oli Hämeestä kotoisin. Hän jätti aikoinaan vauvaikäisen isäni ja tämän äidin, ja lähti toisen naisen luo… ja siitä “tempauksesta” olemme minä ja sisaruksenikin “kantaneet” tavallaan oman osamme.

    Tämän päivän Iltasanomissa on uutinen, joka teki minut tosi surulliseksi ja vihaiseksi. En kuitenkaan viitsi linkittää sitä tänne. Siinä oli juttua nuoresta äidistä, joka oli kuollut puoskarien kynsiin keisarileikkauksen jälkeen… ja mieleeni tuli se oma tapaukseni, kun mullekin tehtiin Oyksissa se hoitovirhe. Kaikeksi onneksi minä ja tyttäreni selvittiin, kiitos taitavalle ja ammattitaitoiselle Miesanestesialääkärille. Muistan, miten hän tarkkaili mun tilannettani ja vointiani koko ajan, kun olin teho-osastolla monta tuntia leikkauksen jälkeen. Tyttärenikin hoidettiin kyseisessä sairaalassa huonosti niinku muutkin sen viikon vauvat. Naishoitsujen aika kun meni yötä päivää seuratessa Palmen murhauutisia telkusta… porukalla tietenkin kahvihuoneessa rupatellen.
    Mitähän silloin helmikuussa 2012 tapahtui, kun se Tiina tuli synnytyslaitokselle? Joku vauvapalstalainen tiesi kertoa, että silloinkin olisi hoitsujen “kööri” kokoontunut kahvittelemaan… Toivottavasti nuo Tiinan ja vauvan + miehen/isän elämän tuhonneet puoskarit saavat ankaran rangaistuksen. Lusimaan joutaisi koko ammattitaidoton porukka!

    Tästä sinun blogistasi on tosiaan tullut elämäntarinablogi, kun minullakin “ryöpsähti” tänne tuollaiset itseäni syvältä koskettavat “vuodatusasiat”.

    Hyvää illanjatkoa sinulle! 🙂 Terveisin Lulu

    Like

    1. Minä oon ny ainoostaan tv-uutisten varassa joten lööppiuutisia en enää seuraa mitä standeista sattuu silmään iskemään. en mä koskaan aiemmin oo niit seurannu vasta ku iltalehti.fi:n löysin ja sen keskustelupalstan ja miten siit lähti vyöryyn tää perhesalaisuuksien verkon avaaminen. no juu tää elämäntarinablogini ja mitä siinä täss hetkess kertois, no juu ehkä arvaat että joku pinnan alla muhinut asia räjähti käsiin ja tekijä nyt syyttelee kaikkia muita osapuolia paitsi itseään.jotenki tuntuu niin epäoikeudenmukaiselta ett ku sielt lääkärist maanantaina nokka pystyss kotiin lähdin ni siell oottikin mitä ootti.. aivan kuin joku jumalan rangaistus.

      en mä tiedä mä tänä aamuna meinasin saada paniikkikohtauksen ruokakaupassa ja mulle sanottiin ett nyt sulta alkaa taas asioitten setvimispuhe karata käsistä ja taas pääosassa siinä on naiset ja heidän tekemisensä.. nyt tuntuu siltä ett pakenen viikonlopuks kotooni jonnekin ett se niistä synttäreistäni, eihän ne toisaalt oo ku kerran vuodess. spedeilin ett postaa se frederikin oon kolmekymppinen, mutt se ei ny tähän olotilaani ole ollenkaan sovelias kipale.

      Like

  14. Torstain tervehdys, Survister, täältä kolealta Pohjanmaan rannikolta!

    Kesäntulo tänne on aina todella “lujassa” tai “pitkässä kuusessa”. Yritin tehdä ulkona pihahommia, mutta siinä vaiheessa tulin sisälle, kun olisin tarvinnut toppatakin päälle… ja nytten ulkoakuuluvan äänen takia vielä sadetakinkin sen “toppiksen” päälle.

    Olen itsekin kokenut usein tuon saman tunteen, että mistä mua taas rangaistaan, kun olen ollut iloinen ja sitten on tullut jotain sellaista, mikä on vienyt fiilikset taas mollivoittoisiksi.
    Elämä on epäoikeudenmukaista – sen olen kokenut vuosien varrella satoja ellen tuhansia kertoja, joten siksi en tee enää mitään isompia tulevaisuudensuunnitelmia.

    Täälläpäin on vallalla sellainen käytäntö, että varsinkin “pyöreitä” synttäreitä lähdetään karkuun, ja veljenikin on miettinyt sellaista suunnitelmaa elokuulle. Eräät sukumme juhlaintoiset tädit (ketkäpä muutkaan!) voivat kyllä estää ne suunnitelmat niinku 10 vuotta sittenkin. Silloin juhlat “järjestettiin” puoliväkisin ja päivänsankarilta lupaa kysymättä…

    Etteikö Frederikin biisiä… no löytyyhän youtubesta paljon muitakin onnittelulauluja :).

    Hyvää illanjatkoa sinulle! 🙂 toivoo Lulu Marlene

    Like

Comments are closed.