Hyvää elokuun ensimmäistä tiistaita, Survister! 🙂 Tänään täällä satoi taas “vaihteeksi” iltapäivällä, mutta nyt aurinko paistaa. Minä siis taijan olla ihan oikeesti tulossa vanhaksi, kun aloitan lähes jokaisen kommenttini nykyään säätiedoilla – ikäihmisten tapaan ;).
No säätilat vaikuttavat kyllä oleellisesti mun tämänhetkisiin puuhiini…
Nämä marjat ihan “vilistelevät” silmissäni yöllä, kun menen nukkumaan ja suljen silmäni. Talomme ympärille on levinnyt paljon vattupensaita ja tänä vuonna ne antavat runsaan sadon. Vadelma on muuten aika oikukas kasvi. Se tykkää levitä helposti pihalla, mutta jos niitä taimia alkaa itse istuttamaan johonkin tiettyyn paikkaan esim. pihan perälle, niin hyvin harvoin se niitten juurtuminen onnistuu.
Taas on viileässä kaapissa päivän “satsi” odottamassa pakastamista. Tänä vuonna on tosi vähän matoja niissä marjoissa enkä laita tällä kertaa niihin sokeria kuten aikaisemmin.
Mukavaa päivänjatkoa sinulle ja kaikille blogisi lukijoillekin! 🙂 toivottelee Lulu
Vadelmat sulla mielessä, minä bongasin maanantaina keltaisia vattuja metästä, niist on kuviakin mutt sattuneesta syystä en saa niitä tänne postattua..
säästä puheenollen voidaan sitte siirtyä asiaan, mun on ny pakko tää vuodattaa public, on mulla mahis nää tänne kirjata privanakin ett ne näkyy vain mulle..
eilen mä sanoin sille miesterapeutille ett nyt en enää saa mummostain tunnekuohua, hän siihen ett yks etappi on taas saavutettu. ett eletään täss päiväss ja sanat marttyyri ja matriarkka vilahtelivat keskustelussamme ja miten lumbago pysäytti mut kuukaudeksi, hän on mustan huumorin ystävä kun kerroin ett kaaduin ja ett kamera jysähti kylkiluhun ni hän ett mitenkäs kameralle kävi. lopuks palattiin siihen ett miten miehet uskaltaa puhua kohtaamastaan naisten aggressioista ja ett ny oon valmis ylen sunnuntain Aamusydämellä-ohjelmaan. Kyllhän mulle naurettiin ILfoorumilla, helleh etujoukoissa, mutt ny en enää välitä, naurakoot ken vielä haluaa.
oon mä ny kyll taas sellaisen sosiaalikatastrofin eessä, luuli ett riitti ku kertoi miten lapsuudess seksuaaliaggressiivinen mummo huoranpennuks haukku ja sitt tuli naapurinmuija nyt sinä pikkupoika tulit väärille ihmisille vittuilemaan! ja terroristi haukkumisillaan ja hänen miesystävänsä uhosi ett minä sinut perkeleen komentajan hommaan hullujen huoneelle!. Sitt tuli kotipalveluohjaajatar kommentoimaan lapsuustraumani hänelle paljastamiseeni ett se on valitettavaa mutta mitäs miehet tekevät? -kysymyksellään, tää ku viel mieless vuosien jälkeen ni viime keväänä hoivajohtajatar tähän ett katsele kuuntele vaan kevättä ja yritä unohtaa ikävät asiat , no ne on ny unohtunet ikävät asiat pikkaisen pinnan alle ku naapurintäti, hän kun vuoden päivät kävi saunass ilman saunavuoroa ja saunamaksua ni kun tään otin esille ni taas tuli nainen joka ei sanojaan säästellyt, ny oon sittviel kiero kyttääjävalittajakin. en tiedä ku maanantaina oli yks pankkitapaaminen ni siell pankiss yks nainen sanoi ett … sitt tuli ma yks tuttu mies vastaan ja siin vaihdettiin kuulumisia ni hän neuvoi ett muuta maalle siell ei naapurit häiritse, mutt ei sekään oo niin itsestäänselvyys etteikö maalki naapuririitoja. sitt tuli kaupungill nainen vastaan joka… en tiedä, minä jäin miettiin ett ei kai hän vaan koulukavereita ku hän tivaamaan multa kännynumerookin, sitt mä hermostuin tääll kirjaston netiss ku yks mies tääll hiljaisuudess naapurikoneen äärest multa jankkaamaan nii ett missäs sinä asuitkaan? ja mistäs sinä olitkaan kotoisin? ja mä sanoin suoraan ukolle ett keskitytääns ny omiin nettiselailuihin ni ukkoha otti siit kyttyrää. ett jo on miehell murheet ja mä siihen ett mind your own business.
emmä ku tähän sitt viel muistaa miten yks kelan kuntoutussihteeri mulle sanoon ett kuulehan mies, ne on vain sanoja joita me naiset lauomme ja yks naispykiatri mulle sanoon ett mummos oli kyll sellainen persoona ettet sinä toiseen samanlaiseen elämässäs törmää ja ohjeistipa hän minua siitäkin ett ku suomalaisista on 52 prossaa naisia ni niitten kanss pitää vaan oppia elämään.
sitt viel ehdin keskustella hallpj:n kanss ja eilen illall pitkän pyöräilylenkin päätteeks ku sain matkan varren kaupast suklaapatukan suuhuni, ni lysähdin kaupan edustalle asfaltille sitä syömään, niin alas meni verensokeri.
elikkäs ny on tähän elokuun alkuun ollut oikea puheripuli, kyllhä se farmaseutti sano ett tää noidannuolilääke on kolmiolääke joka voi aiheuttaa ottajassaan lihasjännityksen laukaisemisen lisäks kaikenlaisia sekavuustiloja ja ett alkoholi on ny sen ottoajaks unohdettava.
aattelin täst viel kohta siirtyä yhdell sohvall makaamaan ja maailmaa parantaa yhen naisen luokse, ku kyll mulla kaikest huolimatta synkkaa tietyntyypppisten naisten kanss vaikkaskin tää naisiinluottamiseni on ny taas hakusessa.
että tällaista sosiaalikatastrofitarinointia tähän elokuun alkuun.
Hei Survister täältä ukkosen jyrinän keskeltä! 🙂 Mutta eipä sääasioista nyt tämän enempää…
Keltaisia vadelmia… kävin googlesta katsomassa niitä ja nyt mietin, että mistähän saisin sellaisten taimia. Minä olen sellainen “marjafriikki”, että mun pitäisi saada maistaa ja pakkaseenkin kaikenlaisia marjoja. Kyllähän minä tykkään niitä lähes päivittäin syödäkin – kiisseleissä, puurojen päällä, jogurttien seassa ja smoothiessa jne.
Onpa hyvä, että sen matriarkkamummosi muisteleminen ei aiheuta sinussa enää tunnekuohua. Siitä terapiasta on ollut iso apu sinulle ja ehkä meistä muutamista naisistakin sinun nykyisessä elämässäsi…?
Ei ainakaan mua haittaa, vaikka kerrot ja “summaat” vielä nuita elämäsi varrella olleita hankalia naisia. Heitä kaikkia yhdistää tavallaan se sellainen “kaikessaoikeassaolemisen syndrooma”. Aika tuttua “toimintaa” muutamilla, varsinkin yli 70-vuotiailla muoreilla täälläkinpäin. Joskus kuulostaa siltä, että he väittäisivät mustan korpinkin olevan valkoinen, jos HE niin sanoisivat :D.
Mutta olisipa hienoa nähdä ja kuulla sinua siinä Aamusydämellä-ohjelmassa! Näin muuten kerran sellaista untakin, että sinä olit jossain tv-ohjelmassa. Ja minähän olen sellainen pohjanmaalainen “ennustajaeukko” ;).
Minäkin rohkenen nyt vähän vuodattaa omia henk. koht. asioitani viime päiviltä. Kuten olen jossain aikaisemminkin maininnut, niin tyttäreni ulkomaille muuton jälkeen minusta on tullut itsenäisempi ja aikaisempaa itsepäisempikin ihminen, mikä ei nyt sitten miellytä muutamia sukulaisiani. Eräs kauempana asuva lähisukulaiseni järjesti -täällä kotikonnuillaan vieraillessaan- toissapäivänä kahvikutsut täälläpäin asuville sukulaisilleen ja minua ei tällä kertaa niihin kekkereihin kutsuttu…
Äitiään viisaampi tyttäreni sanoikin mulle jokin aika sitten, että minä saan varautua nyt torjuntaan ja jopa hyljeksintään niitten sukulaisten taholta, jotka eivät hyväksy tätä mun “uudistunutta” ja enemmän omilla aivoillani ajattelevaa persoonaani. Niin kävi nyt sitten mulle, mutta so what! Ensin mua (hieman) harmitti, mutta pääsin aika pian siitä tunteesta.
Olen huomannut tämän nettiystävyytemme aikana, että sinä viihdyt paremmin siellä maalla, mutta se on totta, että kyllähän niitä naapuririitoja voisi syntyä sielläkin. Maaseudun ihmiset saattavat olla sitäpaitsi vielä uteliaampia kuin kaupunkilaiset… ainakin täällä Pohjanmaalla on sellaista.
Nyt täällä taivas “tummuu” siihen malliin, että mun on lähdettävä hakemaan kissat sisälle, jotteivät ne jää ulos pahinta ukkosmyräkkää kestämään ja pelkäämään. Pelkään kyllä itsekin ukonilmaa, johon syy löytyy eräästä lapsuuden kokemuksestani.
Aika pitkästi kommentointia tuli mullakin tänään tänne elokuun postaukseen.
Hyvää vointia ja päivänjatkoa sinulle! 🙂 terv. Lulu Marlene
hei, veri on vettä sakeampaa ja suvun perinteitä on kaikkien seurattaman ja ketkäs sitä parhaiten naisten sellaista ohjastaa kun suvun vanhemmat naiset.. sinäkin niiden pauloiss vaeltanut ja nyt omilla aivoillas elelemään opettelet, siin kukkahattutädit jää taakse ja löydät omat polkusi, ehkä yksinäisempänä mutta silti itsenäisempänä persoonana. Uskonnollisissa naisympyröissä tällainen kiinnipitäminen varsinkin elämänmottoina, jos mä ny oon pikkasen sulle omilla aivoillas ajattelemista oon opettanut, niin ite näen sen positiivisena elämänmuutoksena tahollasi.
marttyyri ja matriarkka, nää sanat siellä keskustelussa tulivat esiin myös vähän tuoreemman tapauksen pohdinnoissa.
synnyinkotikuntani on pieni ja siell sitä vasta tuijotusta riittääkin kun kerran pari vuodess käy vanhempien haudoilla, ei mull sinne enää muuta asiaa.
lähet sä muuten mukaani sinne aamusydämellä -ohjelmaan ku siell aina kaks keskustelijaa ja se mun miesterapeuttini saattaa kieltäytyä 😉 ?..
Hei Survister! 🙂 Eilinen kysymyksesi yllätti minut niin täysin, että mun täytyi “nukkua yön yli”, ennenkuin vastaan… kun en ole livenä mikään “kaunis ja rohkea”, niin mulle tuli hetkellisesti sellainen ns. “rimakauhu”, että voinko minä tällä pärställä lähteä telkkuun… Mutta sitten minussa nosti päätään se pohjanmaalainen päättäväisyys, joka sanoi, että “no mikä ettei” ja kyllä minä lähden sinun mukaasi siihen ohjelmaan, mutta sopiiko, että vasta syksyllä? Tämän elokuun aikatauluni on niin buukattu täyteen, kun tyttäreni miehineen tulee Suomeen puolenkuun paikkeilla ja toisen veljeni “pyöreät” synttärit on myös tässä kuussa. Niihin juhliin olen kyllä tervetullut, koska mulla ja hänellä on hyvät välit, toisin kuin siskoni kanssa… jonka järkkäämille kahvikesteille mua ei siis alkuviikolla kutsuttu.
Ei ne mun vanhat tätöset uskovaisia ole, p*******tä päästeli suustaan niistä yksikin, kun hän oli saanut punkinpuremasta borrelioosin tänä kesänä. Se mun ärtymys nuita seitsenkymppisiä tätejäni kohtaan “sai vauhtia” oikeastaan jo yli kaksi vuotta sitten, kun eräs heistä soitti mulle tosi veemäisen soiton kännykkääni. En muista sitä määräilyä enää sanatarkasti, mutta sen muistan, että olin sen puhelun jälkeen monta päivää niinku “nöyryytetty” ja toisaalta hyvin vihainen. Tätösten mielestä minä olin/olen se sukumme joutilain akka, kun mulla (heidän mielestään) on tyttäreni kotoamuuton jälkeen “vain mies ja kissat” hoidettavana… ja silleen. Minua ärsyttää heissä sekin, kun minä itse en sekaannu heidän enkä nuorempienkaan sukulaisteni asioihin milloinkaan. Nyt heillä tuntuu olevan päällä sellainen “loukkaantumisvaihe” ja sisareni on heidän kanssaan “samaa pataa”…
Se tuoreempi “matriarkka” lienee se naapurintäti? Hän on varmaan samaa ikäluokkaa nuitten mun besserwisser-tätösten kanssa. Heidän miehensäkin meinaavat välistä hermostua siihen käläkätykseen, mikä on huoneessa, kun tädit “laumana” kokoontuvat :D.
Yleensä miehet “pakenevat” ulos kesällä, jos siellä on hyvä sää. Minä jään kuuntelemaan, koska en saa suunvuoroa ja tunnen aina myös olevani aivan eri aaltopituudella kuin ne tätini.
Tällaista juttelua mulla oli tänään – ukonilmaa tänne odotellessani.
Hyvää päivän- ja koko viikonlopun jatkoa sinulle! 🙂 toivoo Lulu
no minäpäs sinut yllätin ehdotuksellani, minä oon ny kesäll löytänyt sen Aamusydämellä-ohjelman yleltä ja siin on ollu hyviä haastatteluja elämän nurjemmalta puolelta, ni ku se inhimilliseen tekijään meno on lykkäytynyt ja lykkäytynyt ni täss aattelin josko sitt aamusydämeen, elikkäs miettimisvaiheess vasta on tää teeveejutska aiheena naisten aggressiivisuus. voisin mä täss vaiheess kyll linkata Hillalle ja tuotantotiimilleen tään blogin osoitteen.
ihan niinku se mun miesterapeutti jo yli vuoskymmen sitte sanoi mulle ett sinä sitt kirjan kirjoitat kun sen aika tulee, no minähän sitt sekoilin siell ilfoorumilla ja blogspotissa ja ne on ny molemmat bittiavaruudessa ja mull oli tosiaan aikamoinen hämmennyksen tila täss talven ja kevään aikana ett tää vuodatusjatkumo katkes niin totaalisesti, mutt ny alkaa olla pasmat taas järjestyksess elämäntarinassani, ni se seuraavan askeleen otto täss niinku kummittelee mieless vielä ku se terapeutti sano ett nyt on taas yks etappi saavutettu.
En mä ny oo sitä naapurintätiäkään kohdannut kasvokkain sen jälkeen ku hälle sanoin etten tykkää tällaisista porraskäytäväkeskusteluista ja mulla tärkeämpääkin tekemistä ku tulla jatkaan jutustelua luokses. ihan kait se varmaan tätikin sanois että hän ei vastaavasti pidä tällaisesta bloginpidosta, ett tasoiss ollaan. viikonlopull tuli taas yks nainen toppuutteleen minua ett älä sinä.. joopa joo mutt ku mä ny yli vuoden sen miesterapeutin kanss oon elämääni pohtinut ni minua ei pysäytä enää ykskään nainen.
Heipä hei Survister! 🙂 Se on ihan oikein, ettet anna tosiaan enää kenenkään siellä olevan muijan pysäyttää itseäsi! Onhan sitä kyllä minussakin, etten anna kovin helposti periksi miehille(kään) – ja mulla on siihen syynä aggressiivinen isä lapsuuskodissani! Mutta olen muuttunutkin kyllä silleen, etten enää huuda ja rähjää niinkuin tein joskus nuorempana, vaan näen nykyisin kaikissa asioissa monia eri puolia ja kuuntelen entistä paremmin myös vastapuolta – se vanhuus ja viisausko on “astunut nyt kuvioon”…?! 😉
Mun elämässäni ei ollut lapsuudessani muita (sanallisesti) aggressiivisia naisia kuin se isäni sisar, josta olen kertonutkin aika usein, jo ilfoorumilla. Hän hoiti mua paljon, koska liian nuori ja väsynyt äitini ei jaksanut hoitaa kahta pientä lasta pikkuveljeni synnyttyä minun ollessani vasta n. vuoden ikäinen. Sitä asiaa olen pohtinutkin sen jälkeen, kun katsoin sen Aamusydämellä-ohjelman jakson, jossa eräs keski-ikäinen mies muisteli omaa lapsuuttaan ja sitä, miten hän koki olevansa erilainen, niinku huonompi lapsi omassa lapsuuskodissaan. Mietin sitä, että niin hänen kuin minunkin tapauksessani oma äiti ei hoitanut lastaan ensimmäisenä ikävuotena ja näinollen äiti-lapsi -suhde jäi etäiseksi eikä sitä voine täysin korjata enää myöhemmin… Siis minäkin koin lapsena olevani ikäänkuin “lapsipuolen asemassa” meijän perheessämme ja toiset lapset, sisarukseni olivat/ovat edelleenkin tärkeämpiä molemmille vanhemmilleni. No perintöjä heijän on aikanaan kuitenkin pakko mullekin jättää…
Minunkin elämäntarina-vuodatukseni alkoi siellä ilfoorumilla, sinun “Miltä sinusta tuntuu”-ketjussasi ja kuten huomaat, yhä uusia arkaluontoisia asioitani “putkahtelee” nyt tänne sinun blogiisikin… Mutta eihän minulla ole oikeastaan mitään menetettävää, vaikka joku tuttunikin kävisi lukemassa täällä, sillä “maine” on mennyt (ajat sitten) eikä mulla mitään “kunniaa” ole koskaan ollutkaan. Toissapäivänä tuli kaupassa vastaan eräs naistuttuni ja tervehti väkinäisesti, mutta mua vain nauratti se jälestäpäin :D. Sellaista se on näillä pienillä paikkakunnilla, että tutut ja puolitututkin “tietävät” melkein kaiken ja keksivät vielä itsemielessään loput :D.
Hyvää päivänjatkoa ja viihtyisää viikonloppua sinulle toivotellen 🙂 – Lulu –
Mun elämäin on ny hypännyt uuteen ulottuvuuteen, ilfoorumillahan fokukseni oli aikalailla menneisyyden tapahtumieni ympärillä suurimpana sysääjänä silloiselle kommentoinnilleni se kotipalveluohjaajattaren se on valitettavaa mutta mitäs miehet tekevät?-toteamus. ja tuo toteamus on viel tänäänkin ajankohtainen ajatuksissani luoviessani elämäss.
ja sauna, ensin oli se mummon tokaisu vakoilin sinua saunan ikkunan takaa, sinulle on alkanut munakarvat kasvaa, sitten kerrostaloss yks ukko änkes jälkilöylyihin, siitä kun huomautin saunan ovella, muijansa huusi kurkku suorana nyt sinä pikkupoika tulit väärille ihmisille vittuilemaan! ja ukko säesti parvekkeeni alla sinä perkele et anna ihmisten saunoa rauhassa, tuolle suunsoitolle kun halusin stopin, siitä kehkeytyi poliisioperaatio ja ennenpitkää tieni vei sosiaalipalvelukeskukseen kotipalveluohjaajan työhuoneeseen ja kun yläkerran ukko sitte porraskäytäväss uhosi ett hommaa minut perkeleen komentajan hullujen huoneelle, silloin tieni vei toisen kerran poliisipäivystykseen. ja kaikki tää vain jälkilöylyist, johon isännöitsijä heti tuon tapauksen jälkeen neuvoi minua ett otat vaan saunan avaimen mukaas ku saunasta lähdet ni kukaan ei mene jälkilöylyihin ja sillä siisti.
ja nyt vuosien jälkeen sauna on taas pääosassa elämässäni, nyt etulöylyjen vuoksi kun vuosi sitten äkkäsin ett hall naisjäsen saunaan 15 minsaa ennen eka saunavuoroo, tuolloin isännöitsijä sanoi ett ei hällä saunavuoroa eikä saunamaksua, ja ny kun tää räjähti käsiin toss toukokuuss, ni tää tätinainen ei ollenkaan itse “anteeks häpeän” vallassa vaan alkoi peiliin katsomatta haukkua kaikkia muita paitsi itseään tapahtuneesta. ett sillee toi edellisen kommenttini mulla kiehahti ett ny oli sitt viimene kerta ku naiset tulee mulle suutaan soittamaan. tuossakin kun kerroin ett en ny häntä kahteen kuukauteen kasvokkain kohdannut, ni olihan se yks katseitten vaihto alkossa kolmisen viikkoo sitte.
mä ny funtsin tääll ett mulla vaihtoehdot vähiss, ei aavistusta miten mä esmes lopetan ja missä vaiheessa tään terapian miehen kanss, johon akuutin mieslääkäri mut ohjasi viime vuoden keväällä ku flunssaan helpotusta hain, pitääkö minun taas soittaa vanhustenhoivajohtajattarelle ett miten tää ikävä asiakokonaisuus saatais pois mielestäin johon on ny vuoden aikana tullut mukaan uusi mauste vaikka kuinka oon luontoa kuunnellut ja taivaalle katsellut. pitää eurojackpotata ett pääsis eurooppaan evakkoon, pienemmälä potilla saisin silläkin uuden asunnon uudiskohteesta. ja sekin viel ett minua ei noin vain taloyhtiön hallituksen naisjäsen kyttääjäks, valittajaks ja kieroks savolaiseks niin vain enää nimittele.
näin tää blogi jatkaa vuodatusjatkumoaan, taas löysin suomi24:lta itseäni koskevan ketjun, ny mä vasta tajuan ett joku ‘x-nainen’ kommentoi ilfoorumin kommentointiani toisissa foorumeissa ja mä olin tästä täysin tietämätön ilfoorumimatkani varrella. Ja tää paljastu mulle itellein Torikahvilassa, jossa enää vain survierastelen kieli poskella Vieraskirjassa 😀
Hei Survister täältä sateiselta ja tuuliselta, suorastaan syksyiseltä rannikolta! Täällä on satanut taas jo lähes kaksi viikkoa “putkeen”, joten aikomani mustikkareissukin on jäänyt tekemättä… mutta jospa minä ensi viikolla pääsisin poimimaan niitä “superfood-marjoja”.
Se “survieraster” on kyllä sinulta mainio keksintö nikiksi sinne Torikahvilan vieraskirjaan. Pitäisiköhän “Lulu Marlenenkin” siellä joskus piipahtaa… tai “Pohjanmaan akan” 😉 :D.
Sauna on meille suomalaisille tärkeä paikka ja monet vanhemman ikäpolven ihmisethän ovat syntyneetkin siellä. Sinulle on tapahtunut niin paljon ikäviä asioita, liittyen saunaan, alkaen siitä lapsuusmuistostasi, kun se pervo mummosi vakoili saunan ikkunasta sinua, oman poikansa kehitysiässä olevaa lasta. Se kyläpoliisi olisi pitänyt kutsua teille jo silloin!
– Meijän tytär vaati aikoinaan ikkunaremontin yhteydessä, että saunan ikkunaan on laitettava savulasi, ettei naapurit vaan näe, kun hän on saunan lauteilla –
Se murrosikä on niin herkkää vaihetta nuoren elämässä, joten ei ole ihme, että se mummosi toteamus järkytti sinua silloin. Ja tietenkin ne hänen myöhemmätkin rivot sanomisensa. Meillä oli niitten seksiasioitten suhteen ihan päinvastoin. Ei puhuttu edes asiallisesti silloin, kun se olisi ollut tarpeellista… vanhempani ja muutkin sukulaiseni luottivat vissiin “luontoon ja tikanpoikiin yms.”
Jos nykyinen asuntosi on muuten viihtyisä ja hyvällä paikalla kotikaupungissasi, niin sen naapurintädin käyttäytymisen ja sanomiset voit jättää omaan arvoonsa… vai voitko sittenkään? Asioilla on aina niin monia eri puolia ja eihän se tietenkään tunnu hyvältä olla täysin välit poikki seinänaapurin kanssa. Se täti lienee samanlainen (40-luvullako syntynyt?) kuin oli se meijän ex-naapuri siellä rivitalossa ja ne mun vanhat sukulaistätöset. Kerrankin yhden tädin mies tokaisi kahvipöydässä vaimolleen jonkun asian yhteydessä, että “eikö sun olekin vaikeaa myöntää olevasi tällä kertaa väärässä” :D.
Sieltähän se googlesta eka sivulta löytyy linkki kaikkiin PA:n ilfoorumin viesteihini… hollilla tallella ne näkyvät olevan. Se mainitsemasi “ex-nainen” on ollut ilmeisen kiinnostunut myös meikän viestittelystä siellä iltiksellä viime vuonna ja on varmaan sitä edelleenkin. Mutta eipä hän tiedäkään ihan kaikkea… 😉
Pohdit viestissäsi sitä terapiassakäyntiäsi jatkossa. Mun mielestäni sinun on varmaan hyvä käydä vielä siellä miesterapeutin luona juttelemassa. Olen miettinyt itsekin menemistäni johonkin terapiaan syksyllä, kun tuolla sisimmässäni -tai mieleni varastohuoneessa- on niin paljon sellaista “törkyä”, mitä olisi hyvä sieltä “siivota” ja “tuulettaa ulos”.
Mukavaa lauantai-illan jatkoa sinulle! 🙂 terv. Lulu
Hei, mulla heittelee tunteet ett miten jatkan ton tädin kanss, viikonlopun sateessa vaivuin kommentoimaan pessimistisesti, eilen ja tänä aamuna kuitenkin jäin vaihtamaan kuulumisia talon muitten asukkaiden kanssa mm yhdestä kiinteistönhoitoasiasta ja taas on mieli positiivinen.
Hei Survister! 🙂 Onpa mukava tietää, että sinun viikkosi on alkanut positiivisissa merkeissä ja toivottavasti se on jatkunutkin samoin! Sitähän se on meillä erityisherkillä tunneihmisillä, että ne tunteet menee niinkuin “vuoristorataa”. Kyllä ne säätilat vaikuttaa minunkin mielialaani – aurinkoinen ilma piristää mieltä ja sateella näyttää kaikki synkemmältä.
Mun viikkoni on ollut aika kiireinen, kun tyttäreni ja vävyni tulivat tänne tiistaina ja heidän täälläoloonsa kuuluu mm. sukulaisvierailut, joihin minäkin joudun lähtemään mukaan, vaikka en aina niin haluaisikaan. Eilen oli toisen veljeni synttärit ja siellähän olivat “luonnollisesti” melkein kaikki sukuni “räpätädit”, joista olen kirjoittanutkin melko usein. Oli niillä taas jutut, voi voi, ja kuten “kuvioon kuuluu”, niin he ruotivat niitä sukulaisia, jotka eivät olleet päässeet paikalle. Muuten ne juhlat olivat ihan kivat ja silleen niinku “veljeni näköiset” – eli ei mitään hienosteluja tai muuta sellaista.
Toissapäivänä me käytiin kylässä yhden sukulaisnaisen luona, joka on lopen kyllästynyt seinänaapuriinsa, joka huutelee ovenraosta hävyttömyyksiä hänelle ja hänen tyttärilleenkin. Se naapurinakka mm. “huorittelee” heitä, kun hän on niin mustasukkainen jostakin samassa kerrostalossa asuvasta miehestä. Tämä, jo aika iäkäs sukulaisemme suunnittelee jo muuttoa muualle, mutta me ja muutkin yritämme tsempata häntä silleen, että ei hänen kannata antaa periksi ja lähteä mihinkään, kun se hänen asuntonsa on muuten hyvä ja lähellä palveluita. Siihen naapuriin liittyy tosin vähän sellaista, jopa pelottavaakin, mitä en voi tänne enempää kertoilla.
Kyllähän minä saan näitä nuoriamme aika paljon passatakin, nytkin olen lähdössä tekemään heille iltapalaa. He toivovat karjalanpiirakoita ja munavoita. Sitten on vuorossa saunanlämmitys, koska he tykkäävät saunoa usein täällä kotimaassa vieraillessaan.
Hyvää vointia ja viihtyisää viikonloppua sinulle! 🙂 Terveisin Lulu
hei Lulu, oon kärsivällisesti vaan ootellut vastaustasi tajuten ett elokuu on sinulle kiireistä aikaa paitsi marjojen niin muunkin kesätouhun parissa. mulla viel selkä vihoittelee, ny kun aikaa kulunut niin tajuaa ett se juhannuksen noidannuolen alkusysäys oli siell metäs kaatuiminen kesäkuun alussa, sinne metsään mä menin mutiseen itseksein naapurintätiä karkuun,
ny on taas ollu rauhallinen viikko taloss ku ei oo naisen pulinaa kuulunut. et siell sinullki päin äkäpäinen nainen?, on mulle monet sanoneet ett ei se taloo vaihtamalla parane ku tollaisia naisia tuppaa olemaan joka toisess kerrostaloss. ainoo keino on vaan ett pitää olla tarpeeks rohkee ja päättäväinen ruotuunpalautustoimissa. kyll mä oon pohtinut sitäkin ett jos oisin sittenkin aiemmin ääneni korottanut ni tää homma ei olis näin pahaksi äitynyt. mutt sitt kuiteski, mitä mä jossittelemaan. elämä on.
minull on vieläkii se uus nettiinyhteydessäolevalaite ostamatta.
oohan siell kiireisenä perhees kanss, kohta on syyskuu ja uuden postaukseni aika 🙂
Hyvää tiistaita, Survister! 🙂 Meijän nuoret lähtivät tänään junalla pohjoiseen, vävyn kotiin viikoksi ja ensi viikolla he matkustavat sitten taas sinne ulkomaille. Iso ikävä mulle jäi taas, mutta pakkohan tähän on ollut tottua… nuoret elävät omaa elämäänsä.
Mun marjasouvi keskeytyi viikoksi vieraitten takia, mutta tällä viikolla, jos ei sada vettä, mun täytyy päästä vihdoinkin sinne mustikkametsään ja punaiset viinimarjatkin on vielä pensaissa poimimatta – tosin rastaat on “hieman avustaneet” syömällä niitä vähemmäksi…
Onpa harmillista, kun se selkäsi vieläkin vihoittelee. Oletko miettinyt menoa jonkun kiropraktikon hoitoon tai jollekin hierojalle? Ne selkävaivat ovat kyllä kiusallisia, kun ne saattavat kestää niin kauan ja antaako ne lääkkeetkään (Sirdalud) kuin vain hetkellisen avun siihen kipuun?
Tuosta aikaisemmassa kommentissa kertomastani yhden sukulaisnaisen seinänaapurista kerrostalossa olisi nyt uutta asiaa kerrottavana. Jouduimme ukon kanssa tänään siellä käydessämme keskelle “naapurisotaa” ja minä jo ehdotin poliisien kutsumista paikalle. Olen kyllä hieman huolissani siitä vanhasta sukulaisestamme, kun hän on aivan yksin ja “vastapuolella” on se häntä nuorempi mustasukkainen akka ja hänen miesystävänsä…
Joitain kirjeitä ym. todistuskappaleita sitä sukulaistamme vastaan he yrittivät näyttää mullekin, mutta olin tyttäreni lähdön vuoksi niin omissa ajatuksissani, etten ottanut niihin mitään kantaa (enkä halunnutkaan!).
Kyllä minä siinä ajattelin sinuakin ja sitä, miten raskasta on asua omassa kodissaan silloin, kun välit seinänaapurin kanssa äityvät noin pahaksi. Varmaan sen sukulaisnaisen on parempi muuttaa muualle jo oman turvallisuutensakin tähden.
Se naapurinmuijan miesystävä oli jonkin verran juovuksissa ja uhkaili antaa jossain vaiheessa ukkoanikin turpiin ja sanoi tappavansa meijät “koko porukan” lähitulevaisuudessa, jos ME emme saa sitä sukulaistamme ruotuun, huhhuh! Oli se aika ikävää kuunneltavaa oman eronikävän keskellä :(.
Tällaista, melkoisen “hurjaa” asiaa minulla oli tänään.
hei,
ei mull enää sitä sirdaludia,lääkäri sano ett hyvä että osaat olla kärsivällinen paranemisen kanss, kun minä en kinunnut häneltä pitempää lääkekuuria, kyll tää koko ajan on menny parempaan suuntaan ja siell taustall jos ei ny murtuma ni ainaskin hiusmurtuma kylkiluuss, minä oon ny liikkunutkin ahkeraan kodin ulkopuolell ku sitäkin lääkäri ett ny ei kannata jäädä laakereilla lepäämään, ja törmännyt moneen tuttuun ihmiseen kesän aikana jlkeen kieroksi nimittelyn ja kaikkien kanss mulla takaraivoss tää naapuruussuhde, joka ponnahtaa keskusteluihin mukaan niinku ny eilen ku vaihdoin muutaman sanan uuden vuokralaisen kanss taikka ku kaupungill yks nainen vakipäissään flirttailee mulle.. hänen miesystävänsä tuli mun kanss jutteleen viime kesänä ja päihtyneenä näytti haavojaan jotka oli syntynyt ku tää nainen oli vähän keittiöveistä heilutellut.. minä miehen purkausta kuuntelin ja lopuks hän toivotti minulle jumalan siunausta. no eikö sitt päivänä muutamana yks mies ett viel puuttuu euro ett saa viinipullon ja mä hälle ett ny en enää sulle senttiäkään anna. ett sillee ku lähen kodistain ni sitt tää menee keskustass tällaseks laitapuolenkulkijoitten kanss seurusteluks.
minä oon ny koonnut itteni jotenkuten kaikest hämmennyksestä joka syntyi ton naapurintädin takia kaks-kolme vuotta sitte ja joka purkautui siell ilfoorumilla, sen triagehoitajan sanoin ‘kärsii hillittömistä raivareista joita purkaa netissä’, minä oon ny pikkase kuullu viestiä joiss on sanottu ett ethän sinä olekaan mikään raivo härkä vaan ihanhan tuota osaat rauhallisesti keskustella. ett sillee aattelen ett naiset kyll osaa liioitella ja liittoutua ku miesten kanss sanasotaan äityvät ja entäs ku nainen vastaan nainen niinku ny toss sun sukulaisjutussa.
olis täss viel paljon muutakin aatosta mieless tälle päivälle blogiin ylöskirjattavaks jotka ei kyll naapurintätiä mairittelis mutt jääköön täll kertaa sanomatta. Ainoostaan sen ett minun mitta tuli täyteen hänen kanssaan. Sillee niinkin ett ainahan miehet häpeissään tällaisista tilanteista liukenevat mutt minä en enää peräänny enkä vaikene. kävin siell torikahvila.keskustelu.infon vieraskirjassa vähän tiisaamassa enemmältikin, sivuston ylläpitäjä tepi ei muuten ole yhteenkään vieraskirjan viestiini suoraan vastannut sitten tammikuun 🙂 (taikka siis eihän tähän blogiinikaan ole kommentoinut kukaan muu kuin sinä, ei edes helleh sen 10minutemailin kautta 😉 )
lähden suunnitteleen yhtä matkaa ja palaan sitt maanantaina tsekkaan blogiani.
Heipä hei Survister! 🙂 Toivottavasti sinulla on ollut kiva reissu! Ja ettei ne eilisen myrskytuulet ole häirinneet matkallaoloa, jos olet reissannut täällä kotimaassa.
Minäkin olen vähän epäillyt sitä, että sinulla voisi olla hiusmurtuma siinä kylkiluussasi sen kaatumisen seurauksena, ja vanhemmalla iällä onkin viisainta olla kärsivällinen sen paranemisen kanssa. Joskus selän yllättävä lihaskipu voi olla ensimmäinen oire jostakin muusta sairaudesta niinku yhdellä serkullani, jolle tuli vyöruusu. Se ehti äityä pahaksi, kun hän ei ollut heti tajunnut, että mistä siinä kivussa oli kysymys… eikähän sinne selän puolelle ole niin helppoa itse katsoakaan.
Muistan kyllä ihmetelleeni silloin siellä ilfoorumilla, että mistä ihmeen syystä se hoitsu keksi sinulle ne “hillittömät raivarit”. Mun mielestäni niitä “oikeita” raivareita saivat ne muutamat tyypit siellä palstan yleisellä osiolla. Samat tyypit riehuvat nyt torikahvilassa…
Hellehiä ei ole näkynyt siellä enää pitkään aikaan eikä Pistaasiakaan, josta ollaan syystäkin nyt ihan tosissaan huolissaan.
Mun viikonloppuni on kulunut “rattoisasti” marjoja säilöen. Eilisiltana sain mehustettua ja pullotettua viimeisen erän viinimarjamehua. Koskapa täälläkin tuuli koko päivän ihan kauhiasti, niin koko ajan mulla oli pieni jännitys päällä, että meneekö sähköt vai ei. Pari pientä sähkökatkosta olikin siinä klo 7-8 aikoihin illalla, mutta onneksi nämä rannikon puut kestivät taas myrskytuulia.
Monet taloudet ovat vieläkin vailla sähköä ja eniten surettaa se, että miten heijän pakasteilleen käy, jos ei ole agregaattia saatavilla.
Olen viesteillyt sinne toisaalle tarkemmin sen sukulaisnaisen naapurikärhämästä, jos ehdit käydä lukemassa. On se sellainen naapuruustilanne siellä kerrostalossa, ettei oikein aina tiedä, että itkisikö vai nauraisiko…
Hyvää vointia ja alkavaa uutta viikkoa sinulle! 🙂 toivoo Lulu Marlene
hei, ny ois jo aika avata uus postaus syyskuulle mutt onkohan mulla enää sinne asiaa..
kattelin ja kuuntelin mualimoo kolin huipulta ja siellähän sitä tuuli, lähti samall ikävää naapurintätiangstiakin leijaileen vennäälle päin 😀
kyllhä se hillitön raivarius vertaus täss johonkin muuhunki henkilöön kelpais diagnoosiks. nykkö on menny aikaa ni minä tääll viel ehtiny kertoo ett olihan mulla yks absurdi naapurintädinsukulaistapaaminen kesäll muunki ku tyttäretyttären kanss ja sen ku mä ääneen kerron tädille ni eiköhän siin viimeinen niitti akkain kotkotuksille, sekin vanhushoivajohtajakin juoksee katteleen piilopaikkaa ja kuulostelemaan. etten ku mä suuni avaan viel siitäkin mitä oon miesterapeutin kanss keskustellut puolitoista vuotta. ja se ilfoorumin hyeena joka kimpussani hääri niin hänelläkään enää mitään sanansijaa elämässäni, sielpähä vauvafissä kailotti mun hillittömistä raivareistani, oon ny senkin saanut hänen kauttaan selville ett miks sitä il-foorumin naisten seksuaaliväkivaltaisuus -ketjua luettiin viime vuonna 100 000 kertaa. minä oon ny kelannut noit ilfoorumin aikaisia aatoksiani kokoon sen jälkeen ku huhtikuuss macbookin lokitiedoiss luki system policy violation, ny menee sillee ett tuskin enää minkäänsortin nettimonitorilaitetta ittellein hankin vaikks kaikki laskutuksenikin on jo e-laskuina. toinen vaihtoehto on tietenkin se ett tää vaan osoittaa hyvin oman saamattomuuteni oman elämän haltuunoton suhteen.
mä tein ny lopullisen vieroituksen torikahvilasta, pistaasista sen verran ett jo il:n aikaan totuin siihen ajatukseen ett keskustelijoita poistuu ja syiden perään on turha vastauksia lähtee hakeen. joku kertoi jossain ett jassoota sinne valvojaks, no maailmassa monta on ihmeellistä asiaa 🙂
minä siihen omien ympyröittes naapurikärhämään, ei muuta ku poliisi paikalle seuraavalla jerralla, neuvovat sitte molempia osapuolia seuraavana päivänä tuleen tekemään rikosilmoituksen ni kyll siin yön yli nukuttua enimmät höyryt kuivahtaa.
eilinen kommenttini junnaa paikallaan sitä samaa virttä jonka aloitin jo seittemän vuotta sitten ilfoorumilla, silloin pääaiheena oli isänäidin seksuaaliväkivalta, yläkerran muijan aggressiivisuus ja kotipalveluohjaajan kielenkäyttö ja siitä kummunnut sosiaalipalvelukeskuksen palaverilausunto ja kaupunginhallituksen salainen pöytäkirjaote.
nyt kun sitten pari vuotta naapurintäti alkoi änkyröimään, tieni vei viimein miesterapeutin tykö ja silloin ensmäisenä puheenaiheena nousi nuo dokumentit esiin ja naapurintäti multa kysyyn no auttaako se terapiassa käynti, tulkoon hän ny sitt tänään kysyyn onko auttanut terapia. ny ollaan tilanteessa ett taloyhtiön hallituksen naisjäsen haukkunut minut kyttääjäksi ja valittajaksi ja kieroksi savolaiseksi ainoostaan sen takia ett katsoin ett talossa pitää elää yhteisten pelisääntöjen mukaanja täti uhosi ett hän on vävyjä myöten kertoillut ett miten hänestä koko ajan valitetaan ja häntä talosta häädetään. vielä kun sellaine sähläys on tänä kesänä tapahtunu ett ku huhtikuuss miesterapeutti teki mulle masennustestin, ni sen tuloksena naislääkäri määräsi mielialalääkityksen, ni kun toista kolmen kuukauden satsia kävin elokuun alussa apteekista hakemassa, ni reseptitiskin takana istui naapurintädin tytär.. oh happy days 😀
minä oon ny kolmea mummoa elämässäni “opastanut ” ja kaikki he ovat suusanallisesti hyökänneet aggressiivsesti kimppuuni,(neljäskin äkäistynyt nainen on jehovasisarineen viel olemass menneisyydessäni mutt unohdan hänet, vaikkaskin tämä nainen kertoili ennen suuttumustaan mitä sotaveteraani-isänsä oli saunass hänen kanssaaan touhuillut).
tässhän viel tulee ny sitt tää viimevuodenkevään vanhushoivajohtajattaren viisauskin hyvin esiin kun hän ei ottautunutkaan kanssani keskustelemaan kun hältä tiedustelin miksei palaverilausunnon allekirjoittaneet tienneet omien sanojensa mukaan mitään kaupunginhallituksen pöytäkirjaotteesta, vaan keplotteli hän nainen itsensä ulos tilanteesta toteamalla mulle ett katsele kuuntele vaan kevättä ja yritä unohtaa ikävät asiat. no täss ne viel ikävät asiat viel syyskesälläkin uusine naisineen pyörii jatkumona blogikirjoittelussani. vaikkas jo yli kymmenen vuotta sitten arkkipiispa paarmallekin(mies on hän) kirjeen lähetin.
edelliseen kommentiini liittyen ihme että hollilasta ei löydy sitä naisten seksuaaliväkivaltaisuus -ketjua mutta miltä sinusta tuntuu tänään -ketju löytyy, tältä minusta tuntuu tänään kolmas syyskuuta, kekkosen syntymäpäivänä, jota henkilöä yhä muistellaan siellä sun täällä vaikks pokemonnettisukupolvi tuskin mitään urkista kuullut.
Hei Survister täältä, myöskin syyskuulaalta rannikolta! 🙂 Olet laittanut tänne uudet kivannäköiset kommenttilogot – syksyn väreissä! 🙂
Ne Kolin maisemat ovat niin upeita, että jo kuvia katsellessakin niissä “silmä lepää” ja varmaan paikan päällä mielikin tyyntyy, joten siellä se naapurintätönen kotkotuksineen häipyi onneksi mielestäsi ja häneen liittyvät angstit tosiaan leijailivat sinne itään päin.
Sillä tädin tyttärellä on vaitiolovelvollisuus työssään… eli asiakkaan ostoksista hän ei siis saa “vuotaa” tietoja sukulaisilleen tai kenellekään.
Mun mielestäni sinä olet päässyt jo pitkälle siinä oman elämäsi haltuunottamisessa näiden seitsemän vuoden aikana. Se terapiasi pätevän miesterapeutin luona ja avomielinen sekä välistä suorasukainenkin viesteilysi ilfoorumilla ovat tehneet sinusta vahvatahtoisen miehen. Annoit tosi hyvän vastuksen hellehille ja monille muillekin hyeenoille, jotka pottuilivat sinulle siellä ja vielä torikahvilassakin. Kerroit olleesi joskus syrjäytynyt, mutta käsittääkseni sinä olet tänä päivänä päinvastoin seurallinen ja ulospäinsuuntautunut, matkoillekin mielelläsi lähtevä. Mietin tässä sitä vuosia sitten kirjoittamaasi runomuotoista kirjettä, jonka jokaista säkeistöä sinä olet elänyt ja käsitellyt mielessäsi näinä vuosina. Ja tavoitteenasi oliko silloin ja onko vieläkin se viimeinen säkeistö siinä runossa…?
Me ollaan menty sinne ilfoorumille suurin piirtein samoihin aikoihin. Tyttäreni muutti syksyllä 2008 toiseen kaupunkiin opiskelemaan ja mun elämääni tuli jonkinlainen tyhjiö, jota aloin täyttämään silloin kirjoittamisella, mistä kyllä paljon tykkäänkin. Rekisteröityneenähän minä ehdin olla siellä vain yhden vuoden. Siitä viesteilystä tuli silloin mulle vielä tärkeämpää ja sinusta, misstuulessoista, pistaasista, liptonista ja muutamista muistakin hyviä ystäviä minulle, joka olen edelleenkin aika syrjäytynyt. Tämä kirjoittaminen (vasemmalla kädellä) on minulle paljon helpompaa kuin livenä puhuminen… saatan puhuessani jopa änkyttää, niinkuin tekee se yksi poliitikkokin, maamme ehkä tunnetuin vasenkätinen Matti Vanhanen.
Tuosta luonteen vahvuudesta/vahvistumisesta sanoisin, että sinä olet jo pääsemässä nettiriippuvuudesta, mutta minä en ainakaan vielä… Elokuussa oli niin paljon puuhaa ja muutakin “äksöniä”, että ne pitivät läppärini kiinni päiväkausia, mutta nyt kun se marjasouvikin on puolukoita ja karpaloita vaille valmis talven varalle, niin “viihdyn” taas netissä entiseen malliin. Tänä päivänä mun televisio pysyy kiinni päiväkausia. No eilisiltana olisin katsonut mielelläni sen ohjelman, missä Maria Veitola haastatteli Anneli Aueria, mutta äitini soitti mulle juuri silloin. Löytyyhän se haastattelukin kyllä täältä netistä ;).
Mulla on “jemmassa” yksi viime syksynä kirjoittamani ruskaruno, jonka voisin -jos se sinulle sopii?- kirjoittaa sinne runopostaukseen. Kirjoitin juhannuksena yhden pitemmän runon sinne, mutta en tiedä, että tykkäsitkö siitä…?
Olin vuosi sitten aivan innoissani sen runokirjani kirjoittamisen kanssa, mutta sitten mun oli pakko laittaa “jäitä hattuun”, kun tämän alueen paikallislehti alkoi julkituoda yhä uusia “runokirjailijoita” haastatteluineen… ja sama juttu on nyt sen oman blogin perustamisen kanssakin. Nimittäin eräs useita runokirjoja julkaissut nainen pitää omaa runoblogia juuri täällä kotikaupungissani! Eikä kukaan kommentoi niitä mitenkään. Tottakai ne hänen runonsa ovat paljon parempia kuin mun “räpellykseni”, mutta… minä taidan olla parempi laulaja ;). Tässä on taas yksi meille naisille ominainen luonteenpiirre eli se ainainen vertailu toisiimme asiassa kuin asiassa :D. Sitä on minussakin, vaikka korostan muuten usein sitä, miten olen täysin erilainen kuin useimmat naissukulaiseni tai muutkin “kanssasisareni”.
Tästä tuli aika pitkä kommentti, toivottavasti jaksoit lukea kaiken… ja siitä sukulaisnaisesta on lisää juttua siellä toisaalla… 🙂
Oikein hyvää päivän- ja viikonlopun jatkoa sinulle! 🙂 Terveisin Lulu
jaksoin lukea kaiken.. kävin tsekkaan torikahvilan ja kommentoin yhteen Tiedotteet-ketjuun, Taneli poisti kommenttini ja heti perään lukitsi Vieraskirjan, tuskin se nyt enää koskaan aukeaa… 😀
tietenkin farmaseutilla on vaitiolovelvollisuus, mutta minulla ei, ett jos naapurintädillä vielä jotain hampaankolossa, ni mulla on tällainenkin jokerikortti hihassani.. itte se täti houkutteli vuosia sitten minut tyttärensä apteekin asiakkaaksi.
että huomasit muutoksen kommenttilogossa?, minä taas huomannut sellaisen etten voi enää tähän blogiin uusia postauksia tehdä.. hmmm.. joten muokkasin tämän postauksen otsikkoa ..hmmmm… helleh’hän lupasi tuhota minut jos viel bloggailen joten ..hmmm..
Myöhäisillan tervehdys, Survister! 🙂 Täällä on ollut tänään ihan kesäisen lämmin päivä, mittari näytti jopa +19 astetta puolenpäivän jälkeen eikä tuullutkaan. Kun lähipäiville ei ole luvassa sateita, niin minä pesaisin muutamia mattoja painepesurilla ja jätin ne ulos kuivumaan.
Niin että itse ylhäinen helleh’kö olisi täällä nettimaailmassa niin suuri “kiho”, että hän pystyisi sekaantumaan jopa blogien pitoonkin…? Jos silleen on, niin enpä keksi muuta syytä siihen kuin mustasukkaisuuden tai kateuden (kun ei itse osaa). Emmehän me ole edes kovin usein hänen tekemisiään täällä viime aikoina kommentoineet, ja jos olemmekin, niin sinä olet maininnut hänet vain noin niinku “ohimennen” ja minä olen tainnut sanoa hänestä vähän räväkämminkin. Ja sanon nytkin sen asian, minkä huomasin tänään yhdessä torikahvilan ketjussa. Siellä ollaan yleisesti sitä mieltä, että kyseessä on ylhäinen mies… 😉
Jassoota on nyt siis uusi mode siellä. En tullut tuntemaan häntä ilfoorumilla kovin hyvin, mutta toivottavasti hänen moderointinsa olisi oikeudenmukaisempaa kuin niillä kahdella on ollut tähän mennessä. On käsittämätöntä, ettei esim. sille “triplahoolle” tai sille “mr. Beelle” anneta ikibanneja, vaan aina jotain vuorokauden verran pikku “arestia”. Kuitenkin he haukkuvat ja mollaavat jatkuvasti muita viestijöitä ja pilaavat törkyviesteillään kaikki asialliset ketjutkin. En voi ymmärtää, miksi se sinun tämänpäiväinen viestisi poistettiin ja miksi vieraskirja sitten lukittiin?, enkä edelleenkään sitä, miksi sinulle annettiin ne ikibannit alkuvuodesta. Siihen kun mietin vielä hellehiä ja hänen (mahdollisia) “myyräntöitään” täällä nettimaailmassa, niin kyllä tässä rehellinen ja suoraluontoinen/sanainen pohjanmaalaisakka on ihan äimänkäkenä… Onko siis kyseessä, taustalla joku “nettimafia” tai muut “salaseurat”?
Mutta mehän jatketaan täällä kommentointia keskenämme kuten tähänkin asti! 🙂 En toki halua tietoisesti ärsyttää ketään “ylhäisemmiksi” itseään tuntevia lukijoitamme, mutta… olen vaan tottunut sanomaan -tarvittaessa- asiat suoraan ja silleen :).
Hyvää yötä… tai maanantaiaamun huomenta sinulle! 🙂 toivottelee Lulu-yökukkuja
hei, en vieläkään saa postattua uutta blogipäivitystä, epäilet että helleh asialla, minä taas pidän todennäköisempänä että joku lähietäisyydelläni oleva on 9ottanut yhteyttä wordpress-ylläpitäjään, toisaalta saattaahan se hellehkin ollut vuosia lähempänä kuin aavistaankaan… anyway ala tallentaa kommenttis täss blogiss ennen kuin tää lopullisesti katoaa, taikka pääsyni tälle blogille blokataan. sielhä yhess suomi24:n kommentiss yhdeksän kuukautta sitte arvioitiin ett oon paskat housuissa kun poliisi on oveni takana.
esmes ku ny oon pohtinut sitäkin vanhushoivajohtajattaren neuvoo miehelle, katsele kuuntele kevättä ja yritä vaan unohtaa ikävät, ett miten sinä olisit naisena reagoinut jos vanhushoivajohtajamies sulle tollaisen neuvon antais kun sinä tuota miestä huolinesi lähestyisit? en mä ku tuntuu ett mä vaan naisten logiikkaa jatkuvaan iskisin vyön alle, ny sano yks mies ett jospa se naapurintäti viimein havahtui, toivottavasti tuo miehen kommentti ei enää jossittelua. ainahan sitä tulee taloyhtiöiss kaikenlaista korjattavaa siell sun tääll ja tänä aamuna sain huoltomiehen naurahtamaan ku yhen tsoukin hälle heitin.
nyt ku on naisen logiikan yks osa-alue toss käsitelty, ni eilen tuli soitto naiselta, hän oli löytänyt suppilovahveroita ja hän minulta kyseleen ett miten niist keitto tehdään, no kävin sitä keittoo myöhemmin maistamass ja yhtä hyvää oli saanut keitostaan ku omanikin jota hän oli vuosia sitten vastaavasti maistellut.
minä ny taas metsiss kolunnut, mustikat näyttää olevan viel keruukuntoisia, variksenmarjoja on paljon ja puolukat alkaa olla hallakypsiä, tost yhdistelmäst mä varmaanki nektaria teen ku lupailee viel ens viikonlopukski kahtakymmentä astetta.
Jassootan kanss vaihdeltiin kymmeniä viestejä uskispalstalla, blogeihini hän ei ole itestään mitään ilmoitellut joten.. hellehiä en enää muistele muuten kuin ett hän oli niitä feministejä jotka yritti jääräpäistä miestä vaientaa ilfoorumilla(anteeks pyydän sitä ett tyypittelin tollaisen hyeenaksi aiemmass kommentissani), siinä kuitenkaan onnistumatta. vieraskirja pysyy lukittuna edelleen joten ny mä oon vieroitusoirevapautunut totaalisesti ilfoorumilta. huumorintajuttomaan torikahvilaan on turha enää rekkautua kolmatta kertaa. mutt kyll mä viel uuden foorumin löydän jos tämä wordpress alkaa pitemmäks aikaa syystä tai toisesta takkuilemaan, meen sitt vaikka sinne vauva.fi:hin 😉
Hei Survister! 🙂 Rupesinkin heti vastaamaan sinulle, jos/kun tilanne tämän blogin olemassaolon suhteen on noin paha kuin kerrot…
Kyllä mua tuon viimeisimmän kommenttini jälkeen vähän hirvittikin, että kuinkahan paljon tulin taas ärsyttäneeksi sitä ylh… no joo. Hän ei pääse suoraan kostamaan mulle täällä netissä, niin pelkään pahoin nyt sitä, että jos hän kostaakin näin sinun kauttasi minulle… ja sitä en halua. Mutta olisihan se häneltä, aikuiselta ihmiseltä tosi lapsellista ja tyhmää toimintaa. Ja jos hän (tai joku muu) yrittää nyt sabotoida meijän välistä kommunikointia, niin siinä hän ei tule onnistumaan! Olen -kuten varmasti sinäkin- pohjimmiltani hyvin kiltti ja sopuisa ihminen, mutta varsinkin silloin, kun huomaan jonkun “keplottelevan” jotain takanapäin (sitä ns. “myyräntyötä”), niin ärsyynnyn siitä suunnattomasti. Ja silloin en peräänny “vaarallistenkaan” vastustajien edessä…
ME emme siis anna periksi tälle sinun blogiasi nyt sabotoivalle ja uusia postauksia estävälle henkilölle – olipa hän lähellä tai kaukana! Minulla on uusia ideoita, mutta en kirjoita niitä tänne… vaan sinne toisaalle. Sinä sanot olevasi jääräpäinen, mutta niin osaan olla minäkin 😉 ja vieläpä hyvin persoonallisella tavallani…
Mietin tuota kysymystäsi, että mitä minä olisin vastannut siinä tilanteessa miespuoliselle vanhustyönjohtajalle. Luultavasti olisin siinä paikassa pahoittanut mieleni ja mennyt täysin sanattomaksi. Kotona olisin märissyt jonkin aikaa, sitten kiukku minussa olisi noussut ja olisin alkanut kyseenalaistamaan hänen ammattipätevyyttään. Nämä ihmisethän on valittu virkoihinsa nimenomaan kuuntelemaan ja ymmärtämään kaikkia ihmisiä! Mutta kyllä mulla olisi taas vallan “mehevä” stoori kerrottavana täältä meijän “sisäänpäinlämpiävästä” pikkukaupungista, lastensuojelupuolelta… siitä miten eräs mummoikäinen akka (kuinkas muutenkaan!) oli saanut muutamat sosiaalitoimiston naisvirkailijat puolelleen juoruilullaan. Mutta ehkä mun on parempi olla hölöttämättä siitä asiasta nyt enempää…
Suppilovahveroita ja kanttarelleja… nam! 🙂 Niistä sieniherkuista me rannikkolaiset, vain mäntymetsien ympäröimät ihmiset voimme vain haaveilla. Sitä pitäisi ajella tuonne sisämaahan päin, mistä löytäisi enemmän koivumetsää. Eikös ne kanttarellit kasva juurikin koivikoissa? En ole löytänyt kaupan hyllyltä toistaiseksi kuin vain virolaisia kanttarelleja.
Torikahvilasta puheenollen. Se mr. Bee on näköjään jo pääsyt siitä pikku-bannistaan ja eiköhän se toinenkin hyväkäs Hue ilmesty sinne reuhaamaan viimeistään viikonloppuna.
Hellehiä ei ole näkynyt siellä enää pitkään aikaan, Pistaasin kohtalo askarruttaa mua edelleen. Hän oli kaikille mukava ja tasapuolinen viestikaveri siellä kuten iltikselläkin.
Kaikesta huolimatta – Hyvää vointia ja mukavaa päivänjatkoa sinulle! 🙂 terv. Lulu
olen täss funtsinut pari päivää sitä yhtä akuuttihoitajan kirjausta kärsii hillittömistä raivareista, joita purkaa netissä, entäpäs jos nuo raivarit eivät koskeneetkaan minua vaan akuuttihoitaja tarkoitti että kärsii hillittömistä raivareista, joiden kohteeksi on joutunut.. ett minä vuosi sitte tulkitsinkin túon lauseen väärin.
sillä ohan niitä raivareita päälleni satanut ensin oma mummo, sitte yläkerran muija ja ny viimeseks seinäntakustäti, kyllhä ku hän toss kesänaluss mulle tuli sanaileen ett oon kiero kyttäävä ja valittava savolainen, ni siihen kyll sitt päätty mun kahden vuoden hiljaisuus ja syrjäänvetäytymninen tilanteesta. pahin kohtaus kevääll oli taloyhtiön hallituksen kokous joka ei jäänyt minulta huomaamatta sen verta ääntä naisesta löyty itse kokouksen aikaan ja varsinkin sen päätyttyä. ja sitte ku viel tuöli mulle valittaan etten ole hänen tyttärentytärtään tervehtinyt. elikkäs en ole ny ollu hiljaa, tiedän miten hallpj ja isännöitsijä tilanteesta ajattelee, yks nuori mies on kommentoinut naista mielensäpahoittajaksi ja toinen ullataalasmaaksi. ett tällai siin viimein käy ku miehet liian kauan yrittää naisten oikkujen kanss elää.
kerroit siitä runon viimeisestä lauseesta, ehkä se on ny viimein toteutunut, minä kestin kaiken sen itseeni kohdistuvan ivailun ja vaientamisyritykset ilfoorumilla, se foorumi on ny menneisyyttä, onneksi, voin tänään todeta, mä jäin junnaaan siell paikalleen siit kotipalveluohjaajan lohkaisusta mutt siitä kasvoi jatkumona tää viimeisin naisepisodi, ja tästä kommentistani kannan täyden vastuun jos joku pahoittaa mielensä ja tästä haloon nostaa.
nyt on myös aika vinkata aamusydämellä-toimitusta tästä blogista. ps sekään ei onnannu, postmaster sanoo ett email account doesn’t exist, joka aamusydämen lopputeksteissä.
on hieno syyskuun lämpöaalto liikkeell viel ens viikollakin otan siit kaiken hyödyn ja postailen tääll harvakseltaan.
survister 
Hyvää elokuun ensimmäistä tiistaita, Survister! 🙂 Tänään täällä satoi taas “vaihteeksi” iltapäivällä, mutta nyt aurinko paistaa. Minä siis taijan olla ihan oikeesti tulossa vanhaksi, kun aloitan lähes jokaisen kommenttini nykyään säätiedoilla – ikäihmisten tapaan ;).
No säätilat vaikuttavat kyllä oleellisesti mun tämänhetkisiin puuhiini…
Nämä marjat ihan “vilistelevät” silmissäni yöllä, kun menen nukkumaan ja suljen silmäni. Talomme ympärille on levinnyt paljon vattupensaita ja tänä vuonna ne antavat runsaan sadon. Vadelma on muuten aika oikukas kasvi. Se tykkää levitä helposti pihalla, mutta jos niitä taimia alkaa itse istuttamaan johonkin tiettyyn paikkaan esim. pihan perälle, niin hyvin harvoin se niitten juurtuminen onnistuu.
Taas on viileässä kaapissa päivän “satsi” odottamassa pakastamista. Tänä vuonna on tosi vähän matoja niissä marjoissa enkä laita tällä kertaa niihin sokeria kuten aikaisemmin.
Mukavaa päivänjatkoa sinulle ja kaikille blogisi lukijoillekin! 🙂 toivottelee Lulu
LikeLike
Hei,
Vadelmat sulla mielessä, minä bongasin maanantaina keltaisia vattuja metästä, niist on kuviakin mutt sattuneesta syystä en saa niitä tänne postattua..
säästä puheenollen voidaan sitte siirtyä asiaan, mun on ny pakko tää vuodattaa public, on mulla mahis nää tänne kirjata privanakin ett ne näkyy vain mulle..
eilen mä sanoin sille miesterapeutille ett nyt en enää saa mummostain tunnekuohua, hän siihen ett yks etappi on taas saavutettu. ett eletään täss päiväss ja sanat marttyyri ja matriarkka vilahtelivat keskustelussamme ja miten lumbago pysäytti mut kuukaudeksi, hän on mustan huumorin ystävä kun kerroin ett kaaduin ja ett kamera jysähti kylkiluhun ni hän ett mitenkäs kameralle kävi. lopuks palattiin siihen ett miten miehet uskaltaa puhua kohtaamastaan naisten aggressioista ja ett ny oon valmis ylen sunnuntain Aamusydämellä-ohjelmaan. Kyllhän mulle naurettiin ILfoorumilla, helleh etujoukoissa, mutt ny en enää välitä, naurakoot ken vielä haluaa.
oon mä ny kyll taas sellaisen sosiaalikatastrofin eessä, luuli ett riitti ku kertoi miten lapsuudess seksuaaliaggressiivinen mummo huoranpennuks haukku ja sitt tuli naapurinmuija nyt sinä pikkupoika tulit väärille ihmisille vittuilemaan! ja terroristi haukkumisillaan ja hänen miesystävänsä uhosi ett minä sinut perkeleen komentajan hommaan hullujen huoneelle!. Sitt tuli kotipalveluohjaajatar kommentoimaan lapsuustraumani hänelle paljastamiseeni ett se on valitettavaa mutta mitäs miehet tekevät? -kysymyksellään, tää ku viel mieless vuosien jälkeen ni viime keväänä hoivajohtajatar tähän ett katsele kuuntele vaan kevättä ja yritä unohtaa ikävät asiat , no ne on ny unohtunet ikävät asiat pikkaisen pinnan alle ku naapurintäti, hän kun vuoden päivät kävi saunass ilman saunavuoroa ja saunamaksua ni kun tään otin esille ni taas tuli nainen joka ei sanojaan säästellyt, ny oon sittviel kiero kyttääjävalittajakin. en tiedä ku maanantaina oli yks pankkitapaaminen ni siell pankiss yks nainen sanoi ett … sitt tuli ma yks tuttu mies vastaan ja siin vaihdettiin kuulumisia ni hän neuvoi ett muuta maalle siell ei naapurit häiritse, mutt ei sekään oo niin itsestäänselvyys etteikö maalki naapuririitoja. sitt tuli kaupungill nainen vastaan joka… en tiedä, minä jäin miettiin ett ei kai hän vaan koulukavereita ku hän tivaamaan multa kännynumerookin, sitt mä hermostuin tääll kirjaston netiss ku yks mies tääll hiljaisuudess naapurikoneen äärest multa jankkaamaan nii ett missäs sinä asuitkaan? ja mistäs sinä olitkaan kotoisin? ja mä sanoin suoraan ukolle ett keskitytääns ny omiin nettiselailuihin ni ukkoha otti siit kyttyrää. ett jo on miehell murheet ja mä siihen ett mind your own business.
emmä ku tähän sitt viel muistaa miten yks kelan kuntoutussihteeri mulle sanoon ett kuulehan mies, ne on vain sanoja joita me naiset lauomme ja yks naispykiatri mulle sanoon ett mummos oli kyll sellainen persoona ettet sinä toiseen samanlaiseen elämässäs törmää ja ohjeistipa hän minua siitäkin ett ku suomalaisista on 52 prossaa naisia ni niitten kanss pitää vaan oppia elämään.
sitt viel ehdin keskustella hallpj:n kanss ja eilen illall pitkän pyöräilylenkin päätteeks ku sain matkan varren kaupast suklaapatukan suuhuni, ni lysähdin kaupan edustalle asfaltille sitä syömään, niin alas meni verensokeri.
elikkäs ny on tähän elokuun alkuun ollut oikea puheripuli, kyllhä se farmaseutti sano ett tää noidannuolilääke on kolmiolääke joka voi aiheuttaa ottajassaan lihasjännityksen laukaisemisen lisäks kaikenlaisia sekavuustiloja ja ett alkoholi on ny sen ottoajaks unohdettava.
aattelin täst viel kohta siirtyä yhdell sohvall makaamaan ja maailmaa parantaa yhen naisen luokse, ku kyll mulla kaikest huolimatta synkkaa tietyntyypppisten naisten kanss vaikkaskin tää naisiinluottamiseni on ny taas hakusessa.
että tällaista sosiaalikatastrofitarinointia tähän elokuun alkuun.
LikeLike
Hei Survister täältä ukkosen jyrinän keskeltä! 🙂 Mutta eipä sääasioista nyt tämän enempää…
Keltaisia vadelmia… kävin googlesta katsomassa niitä ja nyt mietin, että mistähän saisin sellaisten taimia. Minä olen sellainen “marjafriikki”, että mun pitäisi saada maistaa ja pakkaseenkin kaikenlaisia marjoja. Kyllähän minä tykkään niitä lähes päivittäin syödäkin – kiisseleissä, puurojen päällä, jogurttien seassa ja smoothiessa jne.
Onpa hyvä, että sen matriarkkamummosi muisteleminen ei aiheuta sinussa enää tunnekuohua. Siitä terapiasta on ollut iso apu sinulle ja ehkä meistä muutamista naisistakin sinun nykyisessä elämässäsi…?
Ei ainakaan mua haittaa, vaikka kerrot ja “summaat” vielä nuita elämäsi varrella olleita hankalia naisia. Heitä kaikkia yhdistää tavallaan se sellainen “kaikessaoikeassaolemisen syndrooma”. Aika tuttua “toimintaa” muutamilla, varsinkin yli 70-vuotiailla muoreilla täälläkinpäin. Joskus kuulostaa siltä, että he väittäisivät mustan korpinkin olevan valkoinen, jos HE niin sanoisivat :D.
Mutta olisipa hienoa nähdä ja kuulla sinua siinä Aamusydämellä-ohjelmassa! Näin muuten kerran sellaista untakin, että sinä olit jossain tv-ohjelmassa. Ja minähän olen sellainen pohjanmaalainen “ennustajaeukko” ;).
Minäkin rohkenen nyt vähän vuodattaa omia henk. koht. asioitani viime päiviltä. Kuten olen jossain aikaisemminkin maininnut, niin tyttäreni ulkomaille muuton jälkeen minusta on tullut itsenäisempi ja aikaisempaa itsepäisempikin ihminen, mikä ei nyt sitten miellytä muutamia sukulaisiani. Eräs kauempana asuva lähisukulaiseni järjesti -täällä kotikonnuillaan vieraillessaan- toissapäivänä kahvikutsut täälläpäin asuville sukulaisilleen ja minua ei tällä kertaa niihin kekkereihin kutsuttu…
Äitiään viisaampi tyttäreni sanoikin mulle jokin aika sitten, että minä saan varautua nyt torjuntaan ja jopa hyljeksintään niitten sukulaisten taholta, jotka eivät hyväksy tätä mun “uudistunutta” ja enemmän omilla aivoillani ajattelevaa persoonaani. Niin kävi nyt sitten mulle, mutta so what! Ensin mua (hieman) harmitti, mutta pääsin aika pian siitä tunteesta.
Olen huomannut tämän nettiystävyytemme aikana, että sinä viihdyt paremmin siellä maalla, mutta se on totta, että kyllähän niitä naapuririitoja voisi syntyä sielläkin. Maaseudun ihmiset saattavat olla sitäpaitsi vielä uteliaampia kuin kaupunkilaiset… ainakin täällä Pohjanmaalla on sellaista.
Nyt täällä taivas “tummuu” siihen malliin, että mun on lähdettävä hakemaan kissat sisälle, jotteivät ne jää ulos pahinta ukkosmyräkkää kestämään ja pelkäämään. Pelkään kyllä itsekin ukonilmaa, johon syy löytyy eräästä lapsuuden kokemuksestani.
Aika pitkästi kommentointia tuli mullakin tänään tänne elokuun postaukseen.
Hyvää vointia ja päivänjatkoa sinulle! 🙂 terv. Lulu Marlene
LikeLike
hei, veri on vettä sakeampaa ja suvun perinteitä on kaikkien seurattaman ja ketkäs sitä parhaiten naisten sellaista ohjastaa kun suvun vanhemmat naiset.. sinäkin niiden pauloiss vaeltanut ja nyt omilla aivoillas elelemään opettelet, siin kukkahattutädit jää taakse ja löydät omat polkusi, ehkä yksinäisempänä mutta silti itsenäisempänä persoonana. Uskonnollisissa naisympyröissä tällainen kiinnipitäminen varsinkin elämänmottoina, jos mä ny oon pikkasen sulle omilla aivoillas ajattelemista oon opettanut, niin ite näen sen positiivisena elämänmuutoksena tahollasi.
marttyyri ja matriarkka, nää sanat siellä keskustelussa tulivat esiin myös vähän tuoreemman tapauksen pohdinnoissa.
synnyinkotikuntani on pieni ja siell sitä vasta tuijotusta riittääkin kun kerran pari vuodess käy vanhempien haudoilla, ei mull sinne enää muuta asiaa.
lähet sä muuten mukaani sinne aamusydämellä -ohjelmaan ku siell aina kaks keskustelijaa ja se mun miesterapeuttini saattaa kieltäytyä 😉 ?..
LikeLike
Hei Survister! 🙂 Eilinen kysymyksesi yllätti minut niin täysin, että mun täytyi “nukkua yön yli”, ennenkuin vastaan… kun en ole livenä mikään “kaunis ja rohkea”, niin mulle tuli hetkellisesti sellainen ns. “rimakauhu”, että voinko minä tällä pärställä lähteä telkkuun… Mutta sitten minussa nosti päätään se pohjanmaalainen päättäväisyys, joka sanoi, että “no mikä ettei” ja kyllä minä lähden sinun mukaasi siihen ohjelmaan, mutta sopiiko, että vasta syksyllä? Tämän elokuun aikatauluni on niin buukattu täyteen, kun tyttäreni miehineen tulee Suomeen puolenkuun paikkeilla ja toisen veljeni “pyöreät” synttärit on myös tässä kuussa. Niihin juhliin olen kyllä tervetullut, koska mulla ja hänellä on hyvät välit, toisin kuin siskoni kanssa… jonka järkkäämille kahvikesteille mua ei siis alkuviikolla kutsuttu.
Ei ne mun vanhat tätöset uskovaisia ole, p*******tä päästeli suustaan niistä yksikin, kun hän oli saanut punkinpuremasta borrelioosin tänä kesänä. Se mun ärtymys nuita seitsenkymppisiä tätejäni kohtaan “sai vauhtia” oikeastaan jo yli kaksi vuotta sitten, kun eräs heistä soitti mulle tosi veemäisen soiton kännykkääni. En muista sitä määräilyä enää sanatarkasti, mutta sen muistan, että olin sen puhelun jälkeen monta päivää niinku “nöyryytetty” ja toisaalta hyvin vihainen. Tätösten mielestä minä olin/olen se sukumme joutilain akka, kun mulla (heidän mielestään) on tyttäreni kotoamuuton jälkeen “vain mies ja kissat” hoidettavana… ja silleen. Minua ärsyttää heissä sekin, kun minä itse en sekaannu heidän enkä nuorempienkaan sukulaisteni asioihin milloinkaan. Nyt heillä tuntuu olevan päällä sellainen “loukkaantumisvaihe” ja sisareni on heidän kanssaan “samaa pataa”…
Se tuoreempi “matriarkka” lienee se naapurintäti? Hän on varmaan samaa ikäluokkaa nuitten mun besserwisser-tätösten kanssa. Heidän miehensäkin meinaavat välistä hermostua siihen käläkätykseen, mikä on huoneessa, kun tädit “laumana” kokoontuvat :D.
Yleensä miehet “pakenevat” ulos kesällä, jos siellä on hyvä sää. Minä jään kuuntelemaan, koska en saa suunvuoroa ja tunnen aina myös olevani aivan eri aaltopituudella kuin ne tätini.
Tällaista juttelua mulla oli tänään – ukonilmaa tänne odotellessani.
Hyvää päivän- ja koko viikonlopun jatkoa sinulle! 🙂 toivoo Lulu
LikeLike
no minäpäs sinut yllätin ehdotuksellani, minä oon ny kesäll löytänyt sen Aamusydämellä-ohjelman yleltä ja siin on ollu hyviä haastatteluja elämän nurjemmalta puolelta, ni ku se inhimilliseen tekijään meno on lykkäytynyt ja lykkäytynyt ni täss aattelin josko sitt aamusydämeen, elikkäs miettimisvaiheess vasta on tää teeveejutska aiheena naisten aggressiivisuus. voisin mä täss vaiheess kyll linkata Hillalle ja tuotantotiimilleen tään blogin osoitteen.
ihan niinku se mun miesterapeutti jo yli vuoskymmen sitte sanoi mulle ett sinä sitt kirjan kirjoitat kun sen aika tulee, no minähän sitt sekoilin siell ilfoorumilla ja blogspotissa ja ne on ny molemmat bittiavaruudessa ja mull oli tosiaan aikamoinen hämmennyksen tila täss talven ja kevään aikana ett tää vuodatusjatkumo katkes niin totaalisesti, mutt ny alkaa olla pasmat taas järjestyksess elämäntarinassani, ni se seuraavan askeleen otto täss niinku kummittelee mieless vielä ku se terapeutti sano ett nyt on taas yks etappi saavutettu.
En mä ny oo sitä naapurintätiäkään kohdannut kasvokkain sen jälkeen ku hälle sanoin etten tykkää tällaisista porraskäytäväkeskusteluista ja mulla tärkeämpääkin tekemistä ku tulla jatkaan jutustelua luokses. ihan kait se varmaan tätikin sanois että hän ei vastaavasti pidä tällaisesta bloginpidosta, ett tasoiss ollaan. viikonlopull tuli taas yks nainen toppuutteleen minua ett älä sinä.. joopa joo mutt ku mä ny yli vuoden sen miesterapeutin kanss oon elämääni pohtinut ni minua ei pysäytä enää ykskään nainen.
LikeLike
Heipä hei Survister! 🙂 Se on ihan oikein, ettet anna tosiaan enää kenenkään siellä olevan muijan pysäyttää itseäsi! Onhan sitä kyllä minussakin, etten anna kovin helposti periksi miehille(kään) – ja mulla on siihen syynä aggressiivinen isä lapsuuskodissani! Mutta olen muuttunutkin kyllä silleen, etten enää huuda ja rähjää niinkuin tein joskus nuorempana, vaan näen nykyisin kaikissa asioissa monia eri puolia ja kuuntelen entistä paremmin myös vastapuolta – se vanhuus ja viisausko on “astunut nyt kuvioon”…?! 😉
Mun elämässäni ei ollut lapsuudessani muita (sanallisesti) aggressiivisia naisia kuin se isäni sisar, josta olen kertonutkin aika usein, jo ilfoorumilla. Hän hoiti mua paljon, koska liian nuori ja väsynyt äitini ei jaksanut hoitaa kahta pientä lasta pikkuveljeni synnyttyä minun ollessani vasta n. vuoden ikäinen. Sitä asiaa olen pohtinutkin sen jälkeen, kun katsoin sen Aamusydämellä-ohjelman jakson, jossa eräs keski-ikäinen mies muisteli omaa lapsuuttaan ja sitä, miten hän koki olevansa erilainen, niinku huonompi lapsi omassa lapsuuskodissaan. Mietin sitä, että niin hänen kuin minunkin tapauksessani oma äiti ei hoitanut lastaan ensimmäisenä ikävuotena ja näinollen äiti-lapsi -suhde jäi etäiseksi eikä sitä voine täysin korjata enää myöhemmin… Siis minäkin koin lapsena olevani ikäänkuin “lapsipuolen asemassa” meijän perheessämme ja toiset lapset, sisarukseni olivat/ovat edelleenkin tärkeämpiä molemmille vanhemmilleni. No perintöjä heijän on aikanaan kuitenkin pakko mullekin jättää…
Minunkin elämäntarina-vuodatukseni alkoi siellä ilfoorumilla, sinun “Miltä sinusta tuntuu”-ketjussasi ja kuten huomaat, yhä uusia arkaluontoisia asioitani “putkahtelee” nyt tänne sinun blogiisikin… Mutta eihän minulla ole oikeastaan mitään menetettävää, vaikka joku tuttunikin kävisi lukemassa täällä, sillä “maine” on mennyt (ajat sitten) eikä mulla mitään “kunniaa” ole koskaan ollutkaan. Toissapäivänä tuli kaupassa vastaan eräs naistuttuni ja tervehti väkinäisesti, mutta mua vain nauratti se jälestäpäin :D. Sellaista se on näillä pienillä paikkakunnilla, että tutut ja puolitututkin “tietävät” melkein kaiken ja keksivät vielä itsemielessään loput :D.
Hyvää päivänjatkoa ja viihtyisää viikonloppua sinulle toivotellen 🙂 – Lulu –
LikeLike
Mun elämäin on ny hypännyt uuteen ulottuvuuteen, ilfoorumillahan fokukseni oli aikalailla menneisyyden tapahtumieni ympärillä suurimpana sysääjänä silloiselle kommentoinnilleni se kotipalveluohjaajattaren se on valitettavaa mutta mitäs miehet tekevät?-toteamus. ja tuo toteamus on viel tänäänkin ajankohtainen ajatuksissani luoviessani elämäss.
ja sauna, ensin oli se mummon tokaisu vakoilin sinua saunan ikkunan takaa, sinulle on alkanut munakarvat kasvaa, sitten kerrostaloss yks ukko änkes jälkilöylyihin, siitä kun huomautin saunan ovella, muijansa huusi kurkku suorana nyt sinä pikkupoika tulit väärille ihmisille vittuilemaan! ja ukko säesti parvekkeeni alla sinä perkele et anna ihmisten saunoa rauhassa, tuolle suunsoitolle kun halusin stopin, siitä kehkeytyi poliisioperaatio ja ennenpitkää tieni vei sosiaalipalvelukeskukseen kotipalveluohjaajan työhuoneeseen ja kun yläkerran ukko sitte porraskäytäväss uhosi ett hommaa minut perkeleen komentajan hullujen huoneelle, silloin tieni vei toisen kerran poliisipäivystykseen. ja kaikki tää vain jälkilöylyist, johon isännöitsijä heti tuon tapauksen jälkeen neuvoi minua ett otat vaan saunan avaimen mukaas ku saunasta lähdet ni kukaan ei mene jälkilöylyihin ja sillä siisti.
ja nyt vuosien jälkeen sauna on taas pääosassa elämässäni, nyt etulöylyjen vuoksi kun vuosi sitten äkkäsin ett hall naisjäsen saunaan 15 minsaa ennen eka saunavuoroo, tuolloin isännöitsijä sanoi ett ei hällä saunavuoroa eikä saunamaksua, ja ny kun tää räjähti käsiin toss toukokuuss, ni tää tätinainen ei ollenkaan itse “anteeks häpeän” vallassa vaan alkoi peiliin katsomatta haukkua kaikkia muita paitsi itseään tapahtuneesta. ett sillee toi edellisen kommenttini mulla kiehahti ett ny oli sitt viimene kerta ku naiset tulee mulle suutaan soittamaan. tuossakin kun kerroin ett en ny häntä kahteen kuukauteen kasvokkain kohdannut, ni olihan se yks katseitten vaihto alkossa kolmisen viikkoo sitte.
mä ny funtsin tääll ett mulla vaihtoehdot vähiss, ei aavistusta miten mä esmes lopetan ja missä vaiheessa tään terapian miehen kanss, johon akuutin mieslääkäri mut ohjasi viime vuoden keväällä ku flunssaan helpotusta hain, pitääkö minun taas soittaa vanhustenhoivajohtajattarelle ett miten tää ikävä asiakokonaisuus saatais pois mielestäin johon on ny vuoden aikana tullut mukaan uusi mauste vaikka kuinka oon luontoa kuunnellut ja taivaalle katsellut. pitää eurojackpotata ett pääsis eurooppaan evakkoon, pienemmälä potilla saisin silläkin uuden asunnon uudiskohteesta. ja sekin viel ett minua ei noin vain taloyhtiön hallituksen naisjäsen kyttääjäks, valittajaks ja kieroks savolaiseks niin vain enää nimittele.
näin tää blogi jatkaa vuodatusjatkumoaan, taas löysin suomi24:lta itseäni koskevan ketjun, ny mä vasta tajuan ett joku ‘x-nainen’ kommentoi ilfoorumin kommentointiani toisissa foorumeissa ja mä olin tästä täysin tietämätön ilfoorumimatkani varrella. Ja tää paljastu mulle itellein Torikahvilassa, jossa enää vain survierastelen kieli poskella Vieraskirjassa 😀
LikeLike
Hei Survister täältä sateiselta ja tuuliselta, suorastaan syksyiseltä rannikolta! Täällä on satanut taas jo lähes kaksi viikkoa “putkeen”, joten aikomani mustikkareissukin on jäänyt tekemättä… mutta jospa minä ensi viikolla pääsisin poimimaan niitä “superfood-marjoja”.
Se “survieraster” on kyllä sinulta mainio keksintö nikiksi sinne Torikahvilan vieraskirjaan. Pitäisiköhän “Lulu Marlenenkin” siellä joskus piipahtaa… tai “Pohjanmaan akan” 😉 :D.
Sauna on meille suomalaisille tärkeä paikka ja monet vanhemman ikäpolven ihmisethän ovat syntyneetkin siellä. Sinulle on tapahtunut niin paljon ikäviä asioita, liittyen saunaan, alkaen siitä lapsuusmuistostasi, kun se pervo mummosi vakoili saunan ikkunasta sinua, oman poikansa kehitysiässä olevaa lasta. Se kyläpoliisi olisi pitänyt kutsua teille jo silloin!
– Meijän tytär vaati aikoinaan ikkunaremontin yhteydessä, että saunan ikkunaan on laitettava savulasi, ettei naapurit vaan näe, kun hän on saunan lauteilla –
Se murrosikä on niin herkkää vaihetta nuoren elämässä, joten ei ole ihme, että se mummosi toteamus järkytti sinua silloin. Ja tietenkin ne hänen myöhemmätkin rivot sanomisensa. Meillä oli niitten seksiasioitten suhteen ihan päinvastoin. Ei puhuttu edes asiallisesti silloin, kun se olisi ollut tarpeellista… vanhempani ja muutkin sukulaiseni luottivat vissiin “luontoon ja tikanpoikiin yms.”
Jos nykyinen asuntosi on muuten viihtyisä ja hyvällä paikalla kotikaupungissasi, niin sen naapurintädin käyttäytymisen ja sanomiset voit jättää omaan arvoonsa… vai voitko sittenkään? Asioilla on aina niin monia eri puolia ja eihän se tietenkään tunnu hyvältä olla täysin välit poikki seinänaapurin kanssa. Se täti lienee samanlainen (40-luvullako syntynyt?) kuin oli se meijän ex-naapuri siellä rivitalossa ja ne mun vanhat sukulaistätöset. Kerrankin yhden tädin mies tokaisi kahvipöydässä vaimolleen jonkun asian yhteydessä, että “eikö sun olekin vaikeaa myöntää olevasi tällä kertaa väärässä” :D.
Sieltähän se googlesta eka sivulta löytyy linkki kaikkiin PA:n ilfoorumin viesteihini… hollilla tallella ne näkyvät olevan. Se mainitsemasi “ex-nainen” on ollut ilmeisen kiinnostunut myös meikän viestittelystä siellä iltiksellä viime vuonna ja on varmaan sitä edelleenkin. Mutta eipä hän tiedäkään ihan kaikkea… 😉
Pohdit viestissäsi sitä terapiassakäyntiäsi jatkossa. Mun mielestäni sinun on varmaan hyvä käydä vielä siellä miesterapeutin luona juttelemassa. Olen miettinyt itsekin menemistäni johonkin terapiaan syksyllä, kun tuolla sisimmässäni -tai mieleni varastohuoneessa- on niin paljon sellaista “törkyä”, mitä olisi hyvä sieltä “siivota” ja “tuulettaa ulos”.
Mukavaa lauantai-illan jatkoa sinulle! 🙂 terv. Lulu
LikeLike
Hei, mulla heittelee tunteet ett miten jatkan ton tädin kanss, viikonlopun sateessa vaivuin kommentoimaan pessimistisesti, eilen ja tänä aamuna kuitenkin jäin vaihtamaan kuulumisia talon muitten asukkaiden kanssa mm yhdestä kiinteistönhoitoasiasta ja taas on mieli positiivinen.
LikeLike
Hei Survister! 🙂 Onpa mukava tietää, että sinun viikkosi on alkanut positiivisissa merkeissä ja toivottavasti se on jatkunutkin samoin! Sitähän se on meillä erityisherkillä tunneihmisillä, että ne tunteet menee niinkuin “vuoristorataa”. Kyllä ne säätilat vaikuttaa minunkin mielialaani – aurinkoinen ilma piristää mieltä ja sateella näyttää kaikki synkemmältä.
Mun viikkoni on ollut aika kiireinen, kun tyttäreni ja vävyni tulivat tänne tiistaina ja heidän täälläoloonsa kuuluu mm. sukulaisvierailut, joihin minäkin joudun lähtemään mukaan, vaikka en aina niin haluaisikaan. Eilen oli toisen veljeni synttärit ja siellähän olivat “luonnollisesti” melkein kaikki sukuni “räpätädit”, joista olen kirjoittanutkin melko usein. Oli niillä taas jutut, voi voi, ja kuten “kuvioon kuuluu”, niin he ruotivat niitä sukulaisia, jotka eivät olleet päässeet paikalle. Muuten ne juhlat olivat ihan kivat ja silleen niinku “veljeni näköiset” – eli ei mitään hienosteluja tai muuta sellaista.
Toissapäivänä me käytiin kylässä yhden sukulaisnaisen luona, joka on lopen kyllästynyt seinänaapuriinsa, joka huutelee ovenraosta hävyttömyyksiä hänelle ja hänen tyttärilleenkin. Se naapurinakka mm. “huorittelee” heitä, kun hän on niin mustasukkainen jostakin samassa kerrostalossa asuvasta miehestä. Tämä, jo aika iäkäs sukulaisemme suunnittelee jo muuttoa muualle, mutta me ja muutkin yritämme tsempata häntä silleen, että ei hänen kannata antaa periksi ja lähteä mihinkään, kun se hänen asuntonsa on muuten hyvä ja lähellä palveluita. Siihen naapuriin liittyy tosin vähän sellaista, jopa pelottavaakin, mitä en voi tänne enempää kertoilla.
Kyllähän minä saan näitä nuoriamme aika paljon passatakin, nytkin olen lähdössä tekemään heille iltapalaa. He toivovat karjalanpiirakoita ja munavoita. Sitten on vuorossa saunanlämmitys, koska he tykkäävät saunoa usein täällä kotimaassa vieraillessaan.
Hyvää vointia ja viihtyisää viikonloppua sinulle! 🙂 Terveisin Lulu
LikeLike
hei Lulu, oon kärsivällisesti vaan ootellut vastaustasi tajuten ett elokuu on sinulle kiireistä aikaa paitsi marjojen niin muunkin kesätouhun parissa. mulla viel selkä vihoittelee, ny kun aikaa kulunut niin tajuaa ett se juhannuksen noidannuolen alkusysäys oli siell metäs kaatuiminen kesäkuun alussa, sinne metsään mä menin mutiseen itseksein naapurintätiä karkuun,
ny on taas ollu rauhallinen viikko taloss ku ei oo naisen pulinaa kuulunut. et siell sinullki päin äkäpäinen nainen?, on mulle monet sanoneet ett ei se taloo vaihtamalla parane ku tollaisia naisia tuppaa olemaan joka toisess kerrostaloss. ainoo keino on vaan ett pitää olla tarpeeks rohkee ja päättäväinen ruotuunpalautustoimissa. kyll mä oon pohtinut sitäkin ett jos oisin sittenkin aiemmin ääneni korottanut ni tää homma ei olis näin pahaksi äitynyt. mutt sitt kuiteski, mitä mä jossittelemaan. elämä on.
minull on vieläkii se uus nettiinyhteydessäolevalaite ostamatta.
oohan siell kiireisenä perhees kanss, kohta on syyskuu ja uuden postaukseni aika 🙂
LikeLike
Hyvää tiistaita, Survister! 🙂 Meijän nuoret lähtivät tänään junalla pohjoiseen, vävyn kotiin viikoksi ja ensi viikolla he matkustavat sitten taas sinne ulkomaille. Iso ikävä mulle jäi taas, mutta pakkohan tähän on ollut tottua… nuoret elävät omaa elämäänsä.
Mun marjasouvi keskeytyi viikoksi vieraitten takia, mutta tällä viikolla, jos ei sada vettä, mun täytyy päästä vihdoinkin sinne mustikkametsään ja punaiset viinimarjatkin on vielä pensaissa poimimatta – tosin rastaat on “hieman avustaneet” syömällä niitä vähemmäksi…
Onpa harmillista, kun se selkäsi vieläkin vihoittelee. Oletko miettinyt menoa jonkun kiropraktikon hoitoon tai jollekin hierojalle? Ne selkävaivat ovat kyllä kiusallisia, kun ne saattavat kestää niin kauan ja antaako ne lääkkeetkään (Sirdalud) kuin vain hetkellisen avun siihen kipuun?
Tuosta aikaisemmassa kommentissa kertomastani yhden sukulaisnaisen seinänaapurista kerrostalossa olisi nyt uutta asiaa kerrottavana. Jouduimme ukon kanssa tänään siellä käydessämme keskelle “naapurisotaa” ja minä jo ehdotin poliisien kutsumista paikalle. Olen kyllä hieman huolissani siitä vanhasta sukulaisestamme, kun hän on aivan yksin ja “vastapuolella” on se häntä nuorempi mustasukkainen akka ja hänen miesystävänsä…
Joitain kirjeitä ym. todistuskappaleita sitä sukulaistamme vastaan he yrittivät näyttää mullekin, mutta olin tyttäreni lähdön vuoksi niin omissa ajatuksissani, etten ottanut niihin mitään kantaa (enkä halunnutkaan!).
Kyllä minä siinä ajattelin sinuakin ja sitä, miten raskasta on asua omassa kodissaan silloin, kun välit seinänaapurin kanssa äityvät noin pahaksi. Varmaan sen sukulaisnaisen on parempi muuttaa muualle jo oman turvallisuutensakin tähden.
Se naapurinmuijan miesystävä oli jonkin verran juovuksissa ja uhkaili antaa jossain vaiheessa ukkoanikin turpiin ja sanoi tappavansa meijät “koko porukan” lähitulevaisuudessa, jos ME emme saa sitä sukulaistamme ruotuun, huhhuh! Oli se aika ikävää kuunneltavaa oman eronikävän keskellä :(.
Tällaista, melkoisen “hurjaa” asiaa minulla oli tänään.
Mukavaa päivänjatkoa sinulle! 🙂 toivottelee Lulu
LikeLike
hei,
ei mull enää sitä sirdaludia,lääkäri sano ett hyvä että osaat olla kärsivällinen paranemisen kanss, kun minä en kinunnut häneltä pitempää lääkekuuria, kyll tää koko ajan on menny parempaan suuntaan ja siell taustall jos ei ny murtuma ni ainaskin hiusmurtuma kylkiluuss, minä oon ny liikkunutkin ahkeraan kodin ulkopuolell ku sitäkin lääkäri ett ny ei kannata jäädä laakereilla lepäämään, ja törmännyt moneen tuttuun ihmiseen kesän aikana jlkeen kieroksi nimittelyn ja kaikkien kanss mulla takaraivoss tää naapuruussuhde, joka ponnahtaa keskusteluihin mukaan niinku ny eilen ku vaihdoin muutaman sanan uuden vuokralaisen kanss taikka ku kaupungill yks nainen vakipäissään flirttailee mulle.. hänen miesystävänsä tuli mun kanss jutteleen viime kesänä ja päihtyneenä näytti haavojaan jotka oli syntynyt ku tää nainen oli vähän keittiöveistä heilutellut.. minä miehen purkausta kuuntelin ja lopuks hän toivotti minulle jumalan siunausta. no eikö sitt päivänä muutamana yks mies ett viel puuttuu euro ett saa viinipullon ja mä hälle ett ny en enää sulle senttiäkään anna. ett sillee ku lähen kodistain ni sitt tää menee keskustass tällaseks laitapuolenkulkijoitten kanss seurusteluks.
minä oon ny koonnut itteni jotenkuten kaikest hämmennyksestä joka syntyi ton naapurintädin takia kaks-kolme vuotta sitte ja joka purkautui siell ilfoorumilla, sen triagehoitajan sanoin ‘kärsii hillittömistä raivareista joita purkaa netissä’, minä oon ny pikkase kuullu viestiä joiss on sanottu ett ethän sinä olekaan mikään raivo härkä vaan ihanhan tuota osaat rauhallisesti keskustella. ett sillee aattelen ett naiset kyll osaa liioitella ja liittoutua ku miesten kanss sanasotaan äityvät ja entäs ku nainen vastaan nainen niinku ny toss sun sukulaisjutussa.
olis täss viel paljon muutakin aatosta mieless tälle päivälle blogiin ylöskirjattavaks jotka ei kyll naapurintätiä mairittelis mutt jääköön täll kertaa sanomatta. Ainoostaan sen ett minun mitta tuli täyteen hänen kanssaan. Sillee niinkin ett ainahan miehet häpeissään tällaisista tilanteista liukenevat mutt minä en enää peräänny enkä vaikene. kävin siell torikahvila.keskustelu.infon vieraskirjassa vähän tiisaamassa enemmältikin, sivuston ylläpitäjä tepi ei muuten ole yhteenkään vieraskirjan viestiini suoraan vastannut sitten tammikuun 🙂 (taikka siis eihän tähän blogiinikaan ole kommentoinut kukaan muu kuin sinä, ei edes helleh sen 10minutemailin kautta 😉 )
lähden suunnitteleen yhtä matkaa ja palaan sitt maanantaina tsekkaan blogiani.
LikeLike
Heipä hei Survister! 🙂 Toivottavasti sinulla on ollut kiva reissu! Ja ettei ne eilisen myrskytuulet ole häirinneet matkallaoloa, jos olet reissannut täällä kotimaassa.
Minäkin olen vähän epäillyt sitä, että sinulla voisi olla hiusmurtuma siinä kylkiluussasi sen kaatumisen seurauksena, ja vanhemmalla iällä onkin viisainta olla kärsivällinen sen paranemisen kanssa. Joskus selän yllättävä lihaskipu voi olla ensimmäinen oire jostakin muusta sairaudesta niinku yhdellä serkullani, jolle tuli vyöruusu. Se ehti äityä pahaksi, kun hän ei ollut heti tajunnut, että mistä siinä kivussa oli kysymys… eikähän sinne selän puolelle ole niin helppoa itse katsoakaan.
Muistan kyllä ihmetelleeni silloin siellä ilfoorumilla, että mistä ihmeen syystä se hoitsu keksi sinulle ne “hillittömät raivarit”. Mun mielestäni niitä “oikeita” raivareita saivat ne muutamat tyypit siellä palstan yleisellä osiolla. Samat tyypit riehuvat nyt torikahvilassa…
Hellehiä ei ole näkynyt siellä enää pitkään aikaan eikä Pistaasiakaan, josta ollaan syystäkin nyt ihan tosissaan huolissaan.
Mun viikonloppuni on kulunut “rattoisasti” marjoja säilöen. Eilisiltana sain mehustettua ja pullotettua viimeisen erän viinimarjamehua. Koskapa täälläkin tuuli koko päivän ihan kauhiasti, niin koko ajan mulla oli pieni jännitys päällä, että meneekö sähköt vai ei. Pari pientä sähkökatkosta olikin siinä klo 7-8 aikoihin illalla, mutta onneksi nämä rannikon puut kestivät taas myrskytuulia.
Monet taloudet ovat vieläkin vailla sähköä ja eniten surettaa se, että miten heijän pakasteilleen käy, jos ei ole agregaattia saatavilla.
Olen viesteillyt sinne toisaalle tarkemmin sen sukulaisnaisen naapurikärhämästä, jos ehdit käydä lukemassa. On se sellainen naapuruustilanne siellä kerrostalossa, ettei oikein aina tiedä, että itkisikö vai nauraisiko…
Hyvää vointia ja alkavaa uutta viikkoa sinulle! 🙂 toivoo Lulu Marlene
LikeLike
hei, ny ois jo aika avata uus postaus syyskuulle mutt onkohan mulla enää sinne asiaa..
kattelin ja kuuntelin mualimoo kolin huipulta ja siellähän sitä tuuli, lähti samall ikävää naapurintätiangstiakin leijaileen vennäälle päin 😀
kyllhä se hillitön raivarius vertaus täss johonkin muuhunki henkilöön kelpais diagnoosiks. nykkö on menny aikaa ni minä tääll viel ehtiny kertoo ett olihan mulla yks absurdi naapurintädinsukulaistapaaminen kesäll muunki ku tyttäretyttären kanss ja sen ku mä ääneen kerron tädille ni eiköhän siin viimeinen niitti akkain kotkotuksille, sekin vanhushoivajohtajakin juoksee katteleen piilopaikkaa ja kuulostelemaan. etten ku mä suuni avaan viel siitäkin mitä oon miesterapeutin kanss keskustellut puolitoista vuotta. ja se ilfoorumin hyeena joka kimpussani hääri niin hänelläkään enää mitään sanansijaa elämässäni, sielpähä vauvafissä kailotti mun hillittömistä raivareistani, oon ny senkin saanut hänen kauttaan selville ett miks sitä il-foorumin naisten seksuaaliväkivaltaisuus -ketjua luettiin viime vuonna 100 000 kertaa. minä oon ny kelannut noit ilfoorumin aikaisia aatoksiani kokoon sen jälkeen ku huhtikuuss macbookin lokitiedoiss luki system policy violation, ny menee sillee ett tuskin enää minkäänsortin nettimonitorilaitetta ittellein hankin vaikks kaikki laskutuksenikin on jo e-laskuina. toinen vaihtoehto on tietenkin se ett tää vaan osoittaa hyvin oman saamattomuuteni oman elämän haltuunoton suhteen.
mä tein ny lopullisen vieroituksen torikahvilasta, pistaasista sen verran ett jo il:n aikaan totuin siihen ajatukseen ett keskustelijoita poistuu ja syiden perään on turha vastauksia lähtee hakeen. joku kertoi jossain ett jassoota sinne valvojaks, no maailmassa monta on ihmeellistä asiaa 🙂
minä siihen omien ympyröittes naapurikärhämään, ei muuta ku poliisi paikalle seuraavalla jerralla, neuvovat sitte molempia osapuolia seuraavana päivänä tuleen tekemään rikosilmoituksen ni kyll siin yön yli nukuttua enimmät höyryt kuivahtaa.
näin tänään syyskuulaana päivänä..
LikeLike
jatkuu..
eilinen kommenttini junnaa paikallaan sitä samaa virttä jonka aloitin jo seittemän vuotta sitten ilfoorumilla, silloin pääaiheena oli isänäidin seksuaaliväkivalta, yläkerran muijan aggressiivisuus ja kotipalveluohjaajan kielenkäyttö ja siitä kummunnut sosiaalipalvelukeskuksen palaverilausunto ja kaupunginhallituksen salainen pöytäkirjaote.
nyt kun sitten pari vuotta naapurintäti alkoi änkyröimään, tieni vei viimein miesterapeutin tykö ja silloin ensmäisenä puheenaiheena nousi nuo dokumentit esiin ja naapurintäti multa kysyyn no auttaako se terapiassa käynti, tulkoon hän ny sitt tänään kysyyn onko auttanut terapia. ny ollaan tilanteessa ett taloyhtiön hallituksen naisjäsen haukkunut minut kyttääjäksi ja valittajaksi ja kieroksi savolaiseksi ainoostaan sen takia ett katsoin ett talossa pitää elää yhteisten pelisääntöjen mukaanja täti uhosi ett hän on vävyjä myöten kertoillut ett miten hänestä koko ajan valitetaan ja häntä talosta häädetään. vielä kun sellaine sähläys on tänä kesänä tapahtunu ett ku huhtikuuss miesterapeutti teki mulle masennustestin, ni sen tuloksena naislääkäri määräsi mielialalääkityksen, ni kun toista kolmen kuukauden satsia kävin elokuun alussa apteekista hakemassa, ni reseptitiskin takana istui naapurintädin tytär.. oh happy days 😀
minä oon ny kolmea mummoa elämässäni “opastanut ” ja kaikki he ovat suusanallisesti hyökänneet aggressiivsesti kimppuuni,(neljäskin äkäistynyt nainen on jehovasisarineen viel olemass menneisyydessäni mutt unohdan hänet, vaikkaskin tämä nainen kertoili ennen suuttumustaan mitä sotaveteraani-isänsä oli saunass hänen kanssaaan touhuillut).
tässhän viel tulee ny sitt tää viimevuodenkevään vanhushoivajohtajattaren viisauskin hyvin esiin kun hän ei ottautunutkaan kanssani keskustelemaan kun hältä tiedustelin miksei palaverilausunnon allekirjoittaneet tienneet omien sanojensa mukaan mitään kaupunginhallituksen pöytäkirjaotteesta, vaan keplotteli hän nainen itsensä ulos tilanteesta toteamalla mulle ett katsele kuuntele vaan kevättä ja yritä unohtaa ikävät asiat. no täss ne viel ikävät asiat viel syyskesälläkin uusine naisineen pyörii jatkumona blogikirjoittelussani. vaikkas jo yli kymmenen vuotta sitten arkkipiispa paarmallekin(mies on hän) kirjeen lähetin.
edelliseen kommentiini liittyen ihme että hollilasta ei löydy sitä naisten seksuaaliväkivaltaisuus -ketjua mutta miltä sinusta tuntuu tänään -ketju löytyy, tältä minusta tuntuu tänään kolmas syyskuuta, kekkosen syntymäpäivänä, jota henkilöä yhä muistellaan siellä sun täällä vaikks pokemonnettisukupolvi tuskin mitään urkista kuullut.
näin tänään.
LikeLike
Hei Survister täältä, myöskin syyskuulaalta rannikolta! 🙂 Olet laittanut tänne uudet kivannäköiset kommenttilogot – syksyn väreissä! 🙂
Ne Kolin maisemat ovat niin upeita, että jo kuvia katsellessakin niissä “silmä lepää” ja varmaan paikan päällä mielikin tyyntyy, joten siellä se naapurintätönen kotkotuksineen häipyi onneksi mielestäsi ja häneen liittyvät angstit tosiaan leijailivat sinne itään päin.
Sillä tädin tyttärellä on vaitiolovelvollisuus työssään… eli asiakkaan ostoksista hän ei siis saa “vuotaa” tietoja sukulaisilleen tai kenellekään.
Mun mielestäni sinä olet päässyt jo pitkälle siinä oman elämäsi haltuunottamisessa näiden seitsemän vuoden aikana. Se terapiasi pätevän miesterapeutin luona ja avomielinen sekä välistä suorasukainenkin viesteilysi ilfoorumilla ovat tehneet sinusta vahvatahtoisen miehen. Annoit tosi hyvän vastuksen hellehille ja monille muillekin hyeenoille, jotka pottuilivat sinulle siellä ja vielä torikahvilassakin. Kerroit olleesi joskus syrjäytynyt, mutta käsittääkseni sinä olet tänä päivänä päinvastoin seurallinen ja ulospäinsuuntautunut, matkoillekin mielelläsi lähtevä. Mietin tässä sitä vuosia sitten kirjoittamaasi runomuotoista kirjettä, jonka jokaista säkeistöä sinä olet elänyt ja käsitellyt mielessäsi näinä vuosina. Ja tavoitteenasi oliko silloin ja onko vieläkin se viimeinen säkeistö siinä runossa…?
Me ollaan menty sinne ilfoorumille suurin piirtein samoihin aikoihin. Tyttäreni muutti syksyllä 2008 toiseen kaupunkiin opiskelemaan ja mun elämääni tuli jonkinlainen tyhjiö, jota aloin täyttämään silloin kirjoittamisella, mistä kyllä paljon tykkäänkin. Rekisteröityneenähän minä ehdin olla siellä vain yhden vuoden. Siitä viesteilystä tuli silloin mulle vielä tärkeämpää ja sinusta, misstuulessoista, pistaasista, liptonista ja muutamista muistakin hyviä ystäviä minulle, joka olen edelleenkin aika syrjäytynyt. Tämä kirjoittaminen (vasemmalla kädellä) on minulle paljon helpompaa kuin livenä puhuminen… saatan puhuessani jopa änkyttää, niinkuin tekee se yksi poliitikkokin, maamme ehkä tunnetuin vasenkätinen Matti Vanhanen.
Tuosta luonteen vahvuudesta/vahvistumisesta sanoisin, että sinä olet jo pääsemässä nettiriippuvuudesta, mutta minä en ainakaan vielä… Elokuussa oli niin paljon puuhaa ja muutakin “äksöniä”, että ne pitivät läppärini kiinni päiväkausia, mutta nyt kun se marjasouvikin on puolukoita ja karpaloita vaille valmis talven varalle, niin “viihdyn” taas netissä entiseen malliin. Tänä päivänä mun televisio pysyy kiinni päiväkausia. No eilisiltana olisin katsonut mielelläni sen ohjelman, missä Maria Veitola haastatteli Anneli Aueria, mutta äitini soitti mulle juuri silloin. Löytyyhän se haastattelukin kyllä täältä netistä ;).
Mulla on “jemmassa” yksi viime syksynä kirjoittamani ruskaruno, jonka voisin -jos se sinulle sopii?- kirjoittaa sinne runopostaukseen. Kirjoitin juhannuksena yhden pitemmän runon sinne, mutta en tiedä, että tykkäsitkö siitä…?
Olin vuosi sitten aivan innoissani sen runokirjani kirjoittamisen kanssa, mutta sitten mun oli pakko laittaa “jäitä hattuun”, kun tämän alueen paikallislehti alkoi julkituoda yhä uusia “runokirjailijoita” haastatteluineen… ja sama juttu on nyt sen oman blogin perustamisen kanssakin. Nimittäin eräs useita runokirjoja julkaissut nainen pitää omaa runoblogia juuri täällä kotikaupungissani! Eikä kukaan kommentoi niitä mitenkään. Tottakai ne hänen runonsa ovat paljon parempia kuin mun “räpellykseni”, mutta… minä taidan olla parempi laulaja ;). Tässä on taas yksi meille naisille ominainen luonteenpiirre eli se ainainen vertailu toisiimme asiassa kuin asiassa :D. Sitä on minussakin, vaikka korostan muuten usein sitä, miten olen täysin erilainen kuin useimmat naissukulaiseni tai muutkin “kanssasisareni”.
Tästä tuli aika pitkä kommentti, toivottavasti jaksoit lukea kaiken… ja siitä sukulaisnaisesta on lisää juttua siellä toisaalla… 🙂
Oikein hyvää päivän- ja viikonlopun jatkoa sinulle! 🙂 Terveisin Lulu
LikeLike
jaksoin lukea kaiken.. kävin tsekkaan torikahvilan ja kommentoin yhteen Tiedotteet-ketjuun, Taneli poisti kommenttini ja heti perään lukitsi Vieraskirjan, tuskin se nyt enää koskaan aukeaa… 😀
tietenkin farmaseutilla on vaitiolovelvollisuus, mutta minulla ei, ett jos naapurintädillä vielä jotain hampaankolossa, ni mulla on tällainenkin jokerikortti hihassani.. itte se täti houkutteli vuosia sitten minut tyttärensä apteekin asiakkaaksi.
että huomasit muutoksen kommenttilogossa?, minä taas huomannut sellaisen etten voi enää tähän blogiin uusia postauksia tehdä.. hmmm.. joten muokkasin tämän postauksen otsikkoa ..hmmmm… helleh’hän lupasi tuhota minut jos viel bloggailen joten ..hmmm..
LikeLike
Myöhäisillan tervehdys, Survister! 🙂 Täällä on ollut tänään ihan kesäisen lämmin päivä, mittari näytti jopa +19 astetta puolenpäivän jälkeen eikä tuullutkaan. Kun lähipäiville ei ole luvassa sateita, niin minä pesaisin muutamia mattoja painepesurilla ja jätin ne ulos kuivumaan.
Niin että itse ylhäinen helleh’kö olisi täällä nettimaailmassa niin suuri “kiho”, että hän pystyisi sekaantumaan jopa blogien pitoonkin…? Jos silleen on, niin enpä keksi muuta syytä siihen kuin mustasukkaisuuden tai kateuden (kun ei itse osaa). Emmehän me ole edes kovin usein hänen tekemisiään täällä viime aikoina kommentoineet, ja jos olemmekin, niin sinä olet maininnut hänet vain noin niinku “ohimennen” ja minä olen tainnut sanoa hänestä vähän räväkämminkin. Ja sanon nytkin sen asian, minkä huomasin tänään yhdessä torikahvilan ketjussa. Siellä ollaan yleisesti sitä mieltä, että kyseessä on ylhäinen mies… 😉
Jassoota on nyt siis uusi mode siellä. En tullut tuntemaan häntä ilfoorumilla kovin hyvin, mutta toivottavasti hänen moderointinsa olisi oikeudenmukaisempaa kuin niillä kahdella on ollut tähän mennessä. On käsittämätöntä, ettei esim. sille “triplahoolle” tai sille “mr. Beelle” anneta ikibanneja, vaan aina jotain vuorokauden verran pikku “arestia”. Kuitenkin he haukkuvat ja mollaavat jatkuvasti muita viestijöitä ja pilaavat törkyviesteillään kaikki asialliset ketjutkin. En voi ymmärtää, miksi se sinun tämänpäiväinen viestisi poistettiin ja miksi vieraskirja sitten lukittiin?, enkä edelleenkään sitä, miksi sinulle annettiin ne ikibannit alkuvuodesta. Siihen kun mietin vielä hellehiä ja hänen (mahdollisia) “myyräntöitään” täällä nettimaailmassa, niin kyllä tässä rehellinen ja suoraluontoinen/sanainen pohjanmaalaisakka on ihan äimänkäkenä… Onko siis kyseessä, taustalla joku “nettimafia” tai muut “salaseurat”?
Mutta mehän jatketaan täällä kommentointia keskenämme kuten tähänkin asti! 🙂 En toki halua tietoisesti ärsyttää ketään “ylhäisemmiksi” itseään tuntevia lukijoitamme, mutta… olen vaan tottunut sanomaan -tarvittaessa- asiat suoraan ja silleen :).
Hyvää yötä… tai maanantaiaamun huomenta sinulle! 🙂 toivottelee Lulu-yökukkuja
LikeLike
hei, en vieläkään saa postattua uutta blogipäivitystä, epäilet että helleh asialla, minä taas pidän todennäköisempänä että joku lähietäisyydelläni oleva on 9ottanut yhteyttä wordpress-ylläpitäjään, toisaalta saattaahan se hellehkin ollut vuosia lähempänä kuin aavistaankaan… anyway ala tallentaa kommenttis täss blogiss ennen kuin tää lopullisesti katoaa, taikka pääsyni tälle blogille blokataan. sielhä yhess suomi24:n kommentiss yhdeksän kuukautta sitte arvioitiin ett oon paskat housuissa kun poliisi on oveni takana.
esmes ku ny oon pohtinut sitäkin vanhushoivajohtajattaren neuvoo miehelle, katsele kuuntele kevättä ja yritä vaan unohtaa ikävät, ett miten sinä olisit naisena reagoinut jos vanhushoivajohtajamies sulle tollaisen neuvon antais kun sinä tuota miestä huolinesi lähestyisit? en mä ku tuntuu ett mä vaan naisten logiikkaa jatkuvaan iskisin vyön alle, ny sano yks mies ett jospa se naapurintäti viimein havahtui, toivottavasti tuo miehen kommentti ei enää jossittelua. ainahan sitä tulee taloyhtiöiss kaikenlaista korjattavaa siell sun tääll ja tänä aamuna sain huoltomiehen naurahtamaan ku yhen tsoukin hälle heitin.
nyt ku on naisen logiikan yks osa-alue toss käsitelty, ni eilen tuli soitto naiselta, hän oli löytänyt suppilovahveroita ja hän minulta kyseleen ett miten niist keitto tehdään, no kävin sitä keittoo myöhemmin maistamass ja yhtä hyvää oli saanut keitostaan ku omanikin jota hän oli vuosia sitten vastaavasti maistellut.
minä ny taas metsiss kolunnut, mustikat näyttää olevan viel keruukuntoisia, variksenmarjoja on paljon ja puolukat alkaa olla hallakypsiä, tost yhdistelmäst mä varmaanki nektaria teen ku lupailee viel ens viikonlopukski kahtakymmentä astetta.
Jassootan kanss vaihdeltiin kymmeniä viestejä uskispalstalla, blogeihini hän ei ole itestään mitään ilmoitellut joten.. hellehiä en enää muistele muuten kuin ett hän oli niitä feministejä jotka yritti jääräpäistä miestä vaientaa ilfoorumilla(anteeks pyydän sitä ett tyypittelin tollaisen hyeenaksi aiemmass kommentissani), siinä kuitenkaan onnistumatta. vieraskirja pysyy lukittuna edelleen joten ny mä oon vieroitusoirevapautunut totaalisesti ilfoorumilta. huumorintajuttomaan torikahvilaan on turha enää rekkautua kolmatta kertaa. mutt kyll mä viel uuden foorumin löydän jos tämä wordpress alkaa pitemmäks aikaa syystä tai toisesta takkuilemaan, meen sitt vaikka sinne vauva.fi:hin 😉
näin tänään.
LikeLike
Hei Survister! 🙂 Rupesinkin heti vastaamaan sinulle, jos/kun tilanne tämän blogin olemassaolon suhteen on noin paha kuin kerrot…
Kyllä mua tuon viimeisimmän kommenttini jälkeen vähän hirvittikin, että kuinkahan paljon tulin taas ärsyttäneeksi sitä ylh… no joo. Hän ei pääse suoraan kostamaan mulle täällä netissä, niin pelkään pahoin nyt sitä, että jos hän kostaakin näin sinun kauttasi minulle… ja sitä en halua. Mutta olisihan se häneltä, aikuiselta ihmiseltä tosi lapsellista ja tyhmää toimintaa. Ja jos hän (tai joku muu) yrittää nyt sabotoida meijän välistä kommunikointia, niin siinä hän ei tule onnistumaan! Olen -kuten varmasti sinäkin- pohjimmiltani hyvin kiltti ja sopuisa ihminen, mutta varsinkin silloin, kun huomaan jonkun “keplottelevan” jotain takanapäin (sitä ns. “myyräntyötä”), niin ärsyynnyn siitä suunnattomasti. Ja silloin en peräänny “vaarallistenkaan” vastustajien edessä…
ME emme siis anna periksi tälle sinun blogiasi nyt sabotoivalle ja uusia postauksia estävälle henkilölle – olipa hän lähellä tai kaukana! Minulla on uusia ideoita, mutta en kirjoita niitä tänne… vaan sinne toisaalle. Sinä sanot olevasi jääräpäinen, mutta niin osaan olla minäkin 😉 ja vieläpä hyvin persoonallisella tavallani…
Mietin tuota kysymystäsi, että mitä minä olisin vastannut siinä tilanteessa miespuoliselle vanhustyönjohtajalle. Luultavasti olisin siinä paikassa pahoittanut mieleni ja mennyt täysin sanattomaksi. Kotona olisin märissyt jonkin aikaa, sitten kiukku minussa olisi noussut ja olisin alkanut kyseenalaistamaan hänen ammattipätevyyttään. Nämä ihmisethän on valittu virkoihinsa nimenomaan kuuntelemaan ja ymmärtämään kaikkia ihmisiä! Mutta kyllä mulla olisi taas vallan “mehevä” stoori kerrottavana täältä meijän “sisäänpäinlämpiävästä” pikkukaupungista, lastensuojelupuolelta… siitä miten eräs mummoikäinen akka (kuinkas muutenkaan!) oli saanut muutamat sosiaalitoimiston naisvirkailijat puolelleen juoruilullaan. Mutta ehkä mun on parempi olla hölöttämättä siitä asiasta nyt enempää…
Suppilovahveroita ja kanttarelleja… nam! 🙂 Niistä sieniherkuista me rannikkolaiset, vain mäntymetsien ympäröimät ihmiset voimme vain haaveilla. Sitä pitäisi ajella tuonne sisämaahan päin, mistä löytäisi enemmän koivumetsää. Eikös ne kanttarellit kasva juurikin koivikoissa? En ole löytänyt kaupan hyllyltä toistaiseksi kuin vain virolaisia kanttarelleja.
Torikahvilasta puheenollen. Se mr. Bee on näköjään jo pääsyt siitä pikku-bannistaan ja eiköhän se toinenkin hyväkäs Hue ilmesty sinne reuhaamaan viimeistään viikonloppuna.
Hellehiä ei ole näkynyt siellä enää pitkään aikaan, Pistaasin kohtalo askarruttaa mua edelleen. Hän oli kaikille mukava ja tasapuolinen viestikaveri siellä kuten iltikselläkin.
Kaikesta huolimatta – Hyvää vointia ja mukavaa päivänjatkoa sinulle! 🙂 terv. Lulu
LikeLike
hei Lulu, sain läpi uuden postauksen 🙂
olen täss funtsinut pari päivää sitä yhtä akuuttihoitajan kirjausta kärsii hillittömistä raivareista, joita purkaa netissä, entäpäs jos nuo raivarit eivät koskeneetkaan minua vaan akuuttihoitaja tarkoitti että kärsii hillittömistä raivareista, joiden kohteeksi on joutunut.. ett minä vuosi sitte tulkitsinkin túon lauseen väärin.
sillä ohan niitä raivareita päälleni satanut ensin oma mummo, sitte yläkerran muija ja ny viimeseks seinäntakustäti, kyllhä ku hän toss kesänaluss mulle tuli sanaileen ett oon kiero kyttäävä ja valittava savolainen, ni siihen kyll sitt päätty mun kahden vuoden hiljaisuus ja syrjäänvetäytymninen tilanteesta. pahin kohtaus kevääll oli taloyhtiön hallituksen kokous joka ei jäänyt minulta huomaamatta sen verta ääntä naisesta löyty itse kokouksen aikaan ja varsinkin sen päätyttyä. ja sitte ku viel tuöli mulle valittaan etten ole hänen tyttärentytärtään tervehtinyt. elikkäs en ole ny ollu hiljaa, tiedän miten hallpj ja isännöitsijä tilanteesta ajattelee, yks nuori mies on kommentoinut naista mielensäpahoittajaksi ja toinen ullataalasmaaksi. ett tällai siin viimein käy ku miehet liian kauan yrittää naisten oikkujen kanss elää.
kerroit siitä runon viimeisestä lauseesta, ehkä se on ny viimein toteutunut, minä kestin kaiken sen itseeni kohdistuvan ivailun ja vaientamisyritykset ilfoorumilla, se foorumi on ny menneisyyttä, onneksi, voin tänään todeta, mä jäin junnaaan siell paikalleen siit kotipalveluohjaajan lohkaisusta mutt siitä kasvoi jatkumona tää viimeisin naisepisodi, ja tästä kommentistani kannan täyden vastuun jos joku pahoittaa mielensä ja tästä haloon nostaa.
nyt on myös aika vinkata aamusydämellä-toimitusta tästä blogista. ps sekään ei onnannu, postmaster sanoo ett email account doesn’t exist, joka aamusydämen lopputeksteissä.
on hieno syyskuun lämpöaalto liikkeell viel ens viikollakin otan siit kaiken hyödyn ja postailen tääll harvakseltaan.
LikeLiked by 1 person
I am truly delighted to read this webpage posts which consists of lots of
helpful data, thanks for providing such information.
LikeLike