Childhood memories reactivated on controlled mood

einaistensanatmiestätapa

tänään, 17.9.2016, on vierähtänyt viikko, ettei ole tarvinnut herneitä naisten takia nenäänsä vetää, paitsi mitä nyt miesterapeutin luona pikkaisen naisasiaa tullut väännettyä tyyliin mirri on syytä nostaa pöydälle ennenkuin asiat pitkittyy ja mutkistuu.  tietysti olisin miehenä säästynyt paljolta jos ois ollut kimpsut ja kampsut matkalaukuiss valmiina  että ensmäisen naisraivon tullessa olisin vaihtanut majapaikka ja antanut mummojen hääräillä omilla tyyleillään kerrostalon saunavuorojen kanssa ja ite óisin vaan ketsellut ja kuunnellut vuodenaikoja,  silloin ei olis myöskään lapsuuden traumani räjähtäneet sieluni syövereistä esiin. olis vaan ite pitänyt antaa periks mutq on sekin tykylevitsin video lannistumaton…

 

25 thoughts on “Childhood memories reactivated on controlled mood

  1. Heipä hei tännekin postaukseen! 🙂 Kävin katsomassa sen tykylevitsin videon youtubesta :D. Minä se vaan tykkään periksiantamattomista miehistä… 😉 Ei se haittaa, vaikka sitä nyrkkiäkin pöytään välillä lyödään :). Kunpa esim. pikkuveljeni uskaltaisi edes joskus sanoa oman mielipiteensä ja suorat sanat äkäiselle akalleen…

    Kyllä se onkin hyvä nostaa välillä niitä “mirrejä pöydälle” ja selvittää asioita.
    Vaikka olen itsekin nainen, niin en voi enkä haluakaan ymmärtää niitä muijia, jotka kuvittelevat olevansa kaikessa oikeassa ja odottavat miehiltä(kin) “ymmärrystä” ja loputonta kärsivällisyyttä ja pitkämielisyyttä -omasta mielestään oikeutetuille- oikuilleen ja tekemisilleen. Juuri sellainenhan se naapurintäti siellä on ja kyllä niitä hänen “sukulaissielujaan” löytyy täälläkin, mm. eräät mun tätöset lähipiirissäni.

    Tällaisia mielipiteitä -ehkä joitakin naispuolisia lukijoitasi ärsyttäen- “laukoi” täällä Lulu, joka ei koe olevansa kuitenkaan “alistettu nainen” missään… 🙂

    Like

    1. se on ihan eri juttu!

      mull on viel yks naisjuttu lauottavaksi, jonka puran tässä ja nyt, seurauksista välittämättä, kun sitä oon joutunut sen miesterapeutinkin kanss pohtimaan..

      oli siis alkukesäst tää yhteenotto naapurintädin kanssa, ensin tädin kälätys puhelimeen parvekkeella ett kuka on valittanut ja mun reagointini siihen ja sitt parvekekaiteenylipalaveri ja sitt se ‘et ole tyttärentytärtäni tervehtinyt’ -palaveri pihamaalla ni kyll siin meill sanansäilä lenteli, siin ku parvekkeell kesksusteltiin ni yks vuokralaismies about 20v lähti kadulle ni tämä täti mulle sanoon: “minä rakastan tuota poikaa ja leivon hänelle pullaa!” ja mä monttu auki ett jaa mitä, niinhän täti aikoinaan leipoi minullekin ja tsoukkasin hälle: “minähän alan olla mustasukkainen”, siihen täti vastas parvekekaiteen yli mulle: “niin kun sinä olet niitä miehiä!”..
      sitte ku minä siell pihapalaveriss hälle ihmetteleen että entäs jos 70v setä kertois juttua naapurilleen että hän rakastaa tuota alakerran tyttöä ja leipoo hälle piirakkaa ni mitäs sitte, ni täti vastas mulle naama muikeena hymystä: se on ihan eri juttu!. ett siinäpä sitä kaksinaismoralismia naisen suusta kuultuna. minä oon ny siell tääll jutustellut tätä ett kyllhän sitä voi 70v nainen sanoa pitävänsä talossa asuvasta nuoresta vuokralaispojasta mutta tulla sanoon ett rakastaa häntä. en ole ny kesän aikana kyselly tolta 20-v pojalta ett vieläkö on pullalähetyksiä tullut taloyhtiön hallituksen naisjäseneltä;)

      tämä mun piti viel vuodattaa tänne ku miesterapeutin kanss sovin marraskuulle seuraavan käynnin teemalla sitten kun pöly on laskeutunut.

      näin tänään 😀

      Like

  2. Hei tänne blogin uusimpaan postaukseen! 🙂

    Kylläpä se naapurintäti onkin tosiaan varsinainen kaksinaismoralisti ja myös ilmeisen teatraalinen puheissaankin… Toivottavasti siltä nuorelta mieheltä on löytynyt huumorintajua – ja toki ne vastaleivotut nisut ovat maistuneet hänelle :).

    Minäkin olen sitä mieltä, että pitäähän voi kaikenikäisistä ihmisistä – sukupuoleen katsomatta, mutta että rakastaa… niin vahvaa ilmaisua voisi käyttää vain suurinpiirtein samanikäistä kohtaan silloin, jos/kun sellaisia tunteita on. Tietenkin vanhemmat ja lapset sekä pariskunnat keskenään voivat “viljellä” rakkautta sanoin ja teoin, sehän on silloin luonnollista.
    Tosin, voihan rakkauttakin olla monenlaista, mutta tarkoittiko se täti tosiaan sitä, että hän niinku tuntisi seks… vetoa sitä nuorta miestä kohtaan…? Se olisi kyllä tosi pervoa ja todistaisi ehkä jonkinlaisesta vanhuudenhöppänyydestäkin siinä tädissä! Kuvitteleeko hän siis itsensä nuoremmaksi kuin on?
    Aivan yhtä pervoa se on, jos 70-vuotias pappa alkaisi “piirittämään” jotakin nuorta tyttöä “sellaisessa tarkoituksessa”. Tosin kyllähän monet nuoret tytöt ovat tänä päivänä “rahamiesten” perään ja sanoihan se Marilyn Monroekin aikoinaan eräässä leffassa, että tarpeeksi rikas mies ei ole koskaan liian vanha. Mutta ei kai se naapurintäti sentään yritä rahoillaan tai muulla omaisuudellaan “hurmata” sitä nuorta miestä 😀 ?

    Se sanonta “pölyn laskeutumisesta” onkin osuva ilmaisu asiassa kuin asiassa.
    Mekin sen rivarin ex-naapurin kanssa jo tervehditään toisiamme, jos satutaan vaikka olemaan kaupassa yhtä aikaa. Joskus hän jopa kyselee, että mitä meijän tyttärelle kuuluu ja silleen…

    Hyvää vointia ja mukavaa pyhäillan jatkoa sinulle! 🙂 toivottelee Lulu

    Like

    1. hei lulu,

      keskustelu poliisipartion kanssa klo 4.00

      kun toinen pöly laskeutuu, toinen tuprahtaa taivaalle,
      minä eilen niit kanttarelleja hakeen ni sinne mä jäin neljäks tunniks puolukoita keräileen ja makkaraa paistaan lammenrantalaavulle. kotimatkall viel hätkähdin siit kun koin yllättäin kahdelt taholt ystävällisyyttä osaksein ja sitt ku tulin kotiin, katos positiivinen mielenlaatu kertaheitolla. Soittelin illall ja neuvoksi sain ett anna olla, älä puhu kellekään mitä tapahtui. Sain mä unesta kiinni mutt heräsin kahdelta, mietiskelin ett mä en provosoidu, sitt lehdenjakaja tuli, hänen käyntejään en ole kuullut koko vuonna, keittelin kahvit ja lähdin kuutamolenkille, aattelin ett nyt jos tulee poliisipartio vastaan ni kyll pysäytän, no sehän tuli vastaan äkimmin kun osasin aatellakaan, siin sitte keskustelin tovin partion kanss mitä eilen tapahtui, konstaapeli muotoili tilanteen kärhämäksi, aikani jutusteltuani totesin ett mä tästä ny jatkan lenkkeilyä johon konstaapeli totes ett ihan hyvä on pikkaisen happee haukata. sillä happihyppelyreissulla mä vieläkin.

      tosta rakkauden osoituksesta, sen nuoren miehen kanssa on asunut samanikäinen nainen joten… jatka ite lausetta jos haluat …. sitku viel että tällä nuorella parilla on vuokranantaja, ni sekin pitää ottaa huomioon ihan joka asiassa/paikassa kun veljei/tyttöilee osakkeenomistajan vuokralaisten kanssa. kyll se täti alkukesäst mulle totesi ett ne oli huumekauppiaita ne muutaman vuoden takaiset nuoret miehet siin samass asunnoss.
      kyllhän tädin puolustukseksi vois sanoo lieventävänä asianhaarana sen ett hän oli alkoholin vaikutuksen alaisena kun me noi alkukesän palaverit käytiin.

      Like

  3. Hei Survister! 🙂 Luin kommenttiasi hieman hätkähtäen ja pohtien, että mitä oikein tapahtui eilen, kun tulit kotiin sieltä onnistuneelta puolukkareissulta… ja mikä kärhämä ajoi sinut sitten aamuyöllä “pakopirtille” omasta kodistasi…? Onneksi sinulla on vissiin joku tuttu siellä, jonka luokse pystyit menemään.
    Ne omat kärhämät naapurin kanssa aikoinaan siellä rivitalossa ajoivat usein meijät (kesäisin) pakopirtille alkeellisiin oloihin rantamökille, vaippaikäisen tyttäremme kanssa. Kerrankin sairastimme mahataudinkin niissä “kämppäoloissa” ja ulkohuussiin jonottaen :D.

    Kyllähän mulla tulee pakostakin mieleeni se, että taasko se tätönen jotain… ja ei kai hän -tai joku tuttunsa- ole “löytänyt” tänne sinun blogiasi lukemaan ja siitäkö hän olisi nyt vetänyt “herneet nenäänsä”. Vähän turhan räväkästi minäkin kommentoin hänestä tuossa eilisiltaisessa viestissäni. Mutta mehän emme mainitse täällä ketään nimeltä, joten siinä mielessä voimme olla “turvassa”. Lupaan kuitenkin nyt, etten enää arvostele niin pahasti häntä – siltä varalta, että hän tosiaan “tietää” jotain täältä netistä ;).

    Mietin viime yönä -yskänkohtausten valvottaessa- sitä tilannetta siellä parvekkeella, kun se täti “tunnusti” rakkauttaan siihen vuokralaispoikaan. En halua enää ryhtyä miksikään “keittiöpsykologiksi” (niinku ilfoorumilla!), mutta tulipahan mieleeni sellainen ajatus, että toiko ne vanhan tädin… nuoren miehen perään katsomiset ja sanomiset mieleesi jotain sieltä omasta lapsuudestasi ja nuoruudestasi, siitä kun se mummosi kyttäsi sinua ja varmaan veljiäsikin…

    Mutta sen vuokralaispojan asiat ovat hyvin, kun hänellä on samanikäinen morsmaikku ja itsensä se vanhempi nainen on vaan munannut, jos hän on sekaantunut liikaa sen nuorenparin asioihin. No, nuoret ihmiset ovat usein kyllä ns. “väljänluontoisia” ja kyllähän ne tädin leipomukset ovat maistuneet molemmille.

    Minä olen “tapellut” tänään vain omatekoisen murotaikinan kanssa. Laitoin vissiin liian vähän jauhoja taikinaan, kun se tarttui käsiin ja työvälineisiin enkä meinannut saada levitetyksi sitä piirakkavuokaan. Mutta jotenkin sen viimein sain (pahalla sisulla). Leivonnaisen nimi on “Mamman marjapiiras” ja mustikoita ja puolukoita minä siihen laitoin. Hyvää se on! 🙂

    Meillä molemmilla oli viime yö levoton, mutta jospa saisimme ensi yönä nukuttua paremmin…

    Hyvää päivänjatkoa sekä parempaa huomista ja koko viikkoa sinulle! 🙂
    terv. Lulu

    Like

    1. hei lulu

      nukuin viime yönä kellon ympäri kodissain, ettei tämä niin vakavaa..

      kuten muistat minulla on ollut kärhämää yläkerran asukkaiden kanssa ja sieltäkin sitä sanansäilää lentänyt vuosien varrella. nyt on tilanne sellainen ett se osakkeenomistajatäti dementiaosastolla ja se hänen miesystävänsä yläkerrass yksin asustelee. mulla menee hänen kanssaan niin hyvin sanattomuuuden ilmapiirissä ett hän seiniä pitkin kävelee kun porraskäytävässä törmätään ni mä aatellut ett mitähän ne hänen poikansa funtsailee tilanteesta, no se selvis mulle toissailtana kun tulin metsäretkeltä virkistyneenä kotiin ja sisäovi oli viel auki kun eteisess käyskentelin. siell se isänsä poika porraskäytäväss.. miehen ääni: “tuolla se M……(sukunimi muutettu) asuu”. Naisen ääni: minkälainen mies se on?”. miehen ääni: “ihan hullu se on, ei anna ihmisten laskea vettä”. minä täss kuukaus sitte omien kuulohavaintojeni perusteell päättelin ett ois aika tehdä vessanpyttyjen vuototarkastuskierros talossa. ainakin iteltäin loppu tykkänään vessansäiliön satunnainen ylivuoto kas viikkoo sitte. eilen naureskelin kun kuulin kylpyhuoneess ääniä, joku kärpänen pörräs ilmastointikanavassa.

      elikkäs summa summarum, talon etu- ja jälkilöylynheittäjät vaan närkästyneet, kun heidän toimintansa kyseenalaistin. tänä päivänä olen yläkerran väen mielestä hullu ja seinäntakustädin mielestä kiero. tämä on sellaine asia ett tästä voisin hallitukselle kirjeen kirjoittaa ja kysellä onko tosiaan noin. vaan kun mitenkä tällaisen asian voi esille ottaa kun yläkerran osakkeenomistaja dementiaosastollla ja seinäntakustäti taloyhtiön hallituksessa. Näin ne kuule asiat etenee kun ne pitkittyy. Lopulta omiin korviin kiertyy tieto miten naapurit sukulaisineen asioita näkevät, porraskäytävässä lopulta ääneen mielipiteensä esittävät, nekin jotka ei edes talossa asu. Anna olla ja unohda koko episodi -neuvoja minä toissailtana sain mutt kun heräsin kahdelta funtsaileen ja se poliisipartio tulikin vastaan kadulla lenkkeillessäni aamuyöstä, pysäytin poliisit kadun varteen pientä juttutuokiota varten.

      jatkuu.. näin täll hetkell miltä tänään tuntuu..

      Like

  4. Myöhäisillan tervehdys, Survister, täältä syyskolealta rannikolta! 🙂

    No onpa hyvä tietää, ettei kysymys ollut sen vakavammasta asiasta – kuten itse nyt toteat. Minä jo ehdin ajatella, että sinua olisi jotenkin uhattu tai jotain sellaista ja siksi jouduit lähtemään “yön selkään” samalla toivoen poliisipartion kohtaamista… (sorry tuo vilkas mielikuvitukseni). Mutta onhan se tosi ikävää tuollainen “selän takana” juoruilukin – kokemusta on siitäkin!

    Hölösuuna kerron nyt vielä senkin muistelon menneisyydestäni sen “huippu-uskisakan” seinänaapurina. Sen jälkeen, kun meillä oli alkanut se “nokkapokka” hänen kanssaan, mikä sitten johti siihen aikaisemmin kertomaani “kissatappeluun” ja bänkseihin eräänä syksyisenä yönä kylppäreissämme, tuuletuskanavan kautta… niin mua alettiin “tietyissä piireissä” katsella pitkään ja ikäänkuin “nokkavartta pitkin”. Se muija kun oli alkanut levittää ympäri kaupunkia sellaista perätöntä juorua, että minä olisin alkanut ryyppäämään ja hoitaisin tytärtäni huonosti :(. Siitähän minä olisin saanut sen akan vaikka oikeuden eteen, syytteeseen kunnianloukkauksesta. Mutta en uskaltanut tehdä sitä silloin… vaan ajattelin niin, että sama mitä se akka puhuu, kunhan minä itse tiedän ja lähipiirini tietää totuuden siitä asiasta.

    Se oli yhden “loukatun” naisen säälimätön kosto. Kun se sinun naapurintäti muistuttaa luonteeltaan niin paljon sitä meijän ex-naapuria, niin minä olen hengessäni pelännyt sitä, että josko hänkin alkaa jotenkin kostamaan sinulle sitä sauna-asiaa… kun niitä hänen sukulaisiaankin asuu siellä samalla paikkakunnalla. Tosin, kerroit jo ilfoorumilla asuvasi suuressa kaupungissa, joten eivät ne tädin juorut tavoittaisi niin laajaa “kuulijakuntaa” kuin siinä mun tapauksessani yli 20 vuotta sitten näin pienellä paikkakunnalla.
    En tiedä, että toiminko oikein, kun en tehnyt mitään “numeroa” niistä juoruista, vaikka ne satuttivat ja suututtivat. Luultavasti toimisin tänä päivänä toisin.

    Sinä kerrot nukkuneesi viime yönä tosi hyvin ja pitkästi, mutta minä en nukkunut taaskaan. Yskä herätti monta kertaa ja sitten vasta nukahdin sikeään uneen, kun alkoi sataa. Tiesin, että saan nukkua aamulla pitkään, kun tuo yksi naapurinukko ei ala sateella pärräämään jollakin koneella aikaisin aamulla.

    Toivottelen täältä sinulle, ystäväni, Hyvää ensi yötäkin! 🙂 tai jos luet tämän viestini vasta aamulla, niin Hyvää huomenta ja alkavaa keskiviikkopäivää! 🙂

    – Lulu Marlene –

    Like

    1. hei,

      toissapäivänä yhen naisen kanss kävin suppilovahverometsässä ja sitt rantalaavulla parannettiin maailmaa ja porraskäytäviä mutt poliisin kanssa jutustelustani en hiiskunutlkaan ..
      no eilen sitt toinen naistuttu vastaan kaupungill ni hälle lipsautin kertoo ett poliisipartion pysäytin aamuyöllä ja kun mulle sillo sunnuntai-iltana viel neuvoo ett älä provosoidu tällaisesta, ni tää nainen jo ett aletaan etsiä sinulle uutta asuntoa.

      jotenkin naurettavaa ett ku sen pojan isä ei vuosikymmen sitte osannut kulkee kerrokseni ohi ilman hernekeittoammuntoja, ni sillo tuli poliisit mukaan kuvioon ja yks poliisi hämmästyksekseni totesi mulle ett kyll me se ikinuori mies tunnetaan ja poikansa aina tulee pelastaan isäänsä kiperistä tilanteista, ni ny mä ymmärrän tuon vuosien takaisen poliisikommentin merkityksen ett mitä se tarkoitti.. oon mä siihen poikaan useamminkin törmännyt talomme alueella mutt yhtä mykkä on ollut kun isäinsäkin, paitsi ny sitt sunnuntaina porraskäytävässä. pojalla näyttää olevan muskeleita enemmän kuin isällään niin osaan varautua ny seuraavaan törmäämiseemme. ett sillee ku.. no sanoinhan minä sille seinäntakusnaisellekin kesäkuuss että minä en pidä tällaisista porraskäytäväkesksusteluista, jollaiseen me silloin ajauduimme.

      Like

  5. Toiveikasta torstai-iltaa, Survister! 🙂

    Taasko sinä olet ollut keräämässä niitä suppilovahveroita… olen nyt kyllä vähän kateellinen täällä… kun niitä sieniherkkuja en ole maistanutkaan milloinkaan. Olisinpa saanut olla “kolmantena pyöränä” siellä metsässä sinun ja sen naisen kanssa sienestämässä ja toki maailmaakin parantamassa ;). No joo…

    Minä olen parantunut räkätaudista yllättävän nopeasti eikä mun viime yönä tarvinnut ottaa enää yskänlääkettäkään. Liekö runsas marjojen syöminenkin auttanut asiaa. Minulle tuotiin viime viikonloppuna puolukoita ja seassa oli vielä hyviä mustikoitakin, joita peratessa pistelin suurimmat marjat poskeeni. Sitten olen tehnyt niistä yhden kiisselin ja kaksi piirakkaa. Vielä pitää saada lisää puolukkaa pakasteeseen ennen lumentuloa. Karpalot ostan torilta.

    Siitä sinun muutostasi toiseen asuntoon me kävimme keskustelua jo siellä ilfoorumilla ja muistan itsekin ehdottaneeni sinulle muuttoa, mutta sinä et silloin pitänyt siitä ajatuksesta/ehdotuksesta. Olisihan se tietenkin tietynlaista periksiantamista, mutta toisaalta – käyhän se raskaaksi sekin, jos joutuu asumaan vuodesta toiseen ikävien ihmisten naapurissa ja se yksi vielä seinän takana “käläkättämässä”. Se täti itsehän uhkasi muuttaa silloin keväällä, mutta hänellä on vissiin siinä talossanne “sielunsisaria ja -veljiä”? ja onhan hän myös jäsenenä taloyhtiönne hallituksessa. Joten hän ei tule varmaan lähtemään siitä talosta enää muualle kuin vanhainkotiin, kun hän on jo 70-vuotiaskin. Se yläkerran “piereskelijä” joutunee hänkin korkean ikänsä vuoksi luultavasti lähivuosina muuttamaan. Mutta jaksatko sinä odottaa sitä aikaa heidän naapurinaan?

    Se on hienoa, että sinulla on siellä live-elämässäsi tuttuja, niin sinun on ollut helpompi “vierottua” nettiriippuvuudesta…? Minä olen alkanut taas surffaileen lähes entiseen malliin, kun marjastukset ym. syksyn hommat on loppusuoralla. Mutta jos mulla ei olisi tätä “kanavaa”, niin alkaisin varmaan ennenaikojaan dementoitumaan… koska olen niin pahasti erakoitunut ihminen.
    Muuten, torikahvilassa piipahti viikonloppuna joku “tupla G” ja hänen “käsialansa” vaikutti ihmeen tutulta. Epäilen hänen olevan se eräs iltisaikainen viesteilykaverimme, joten palstakeskusteluihin hänenkin mielensä vielä “palaa”.

    Hyvää vointia ja mukavaa illanjatkoa sinulle! 🙂 toivoo Lulu

    Like

    1. hei,

      kylhä se naistuttu sano vahverokeikan älkeen ett tämähän oli mukava retki metsään ja mä hälle ett tänne pitää sun sitte tulla toistekin kunhan loka ja marraskuun vahverot nousee.

      poismuutto joo, nyt se alkaa olla liian myöhäistä, kattelin toss yhtä asuntoo kiinnostuneena, mutt sitte.. en mä voi enää valmiiseen taloon muuttaa täss kaupungiss, uusiakin taloja rakennetaan mutt ei mulla niihin varaa.. vaikka tää on välillä raskasta, ni mä oon sisuuntunut ja saanut yliotteen naapureista. täti ei myöskään tajua mitä hallituksen muut jäsenet aattelee, sen verran oon heidän kanssaan jutellut. eilen uloslähtö myöhästyi ku tädin ääni jatku ja jatku porraskäytäväss ja sitt viimein avasin oven, siell oltiin uutta naisasukasta tenttaamassa, jotenkin laskeutui hiljaisuus kun heidät ohitin, kesäll prismass kauttarantain kiertäen vinkkasin talon siivoojalle ett varohan kun jäät tädin kanss porraskäytävään keskusteleen, viimeks täti totesi siivoojalle ett näyttää siltä kuin siinä taloudessa mies on tossun alla. porraskäytävä kun on kotirauhan piiriin kuuluva alue.

      ett tällaista ullataalasmaatarinaa tällä kertaa 😀

      Like

  6. Hei Survister! 🙂

    Täällä syksy on “kiristänyt otettaan” eikä ulkolämpömittari nouse enää edes +10 asteeseen päivisin. Kissojakin totutellaan taas vain sisäkissoiksi. Ne ovat jo niin vanhoja ja toisella on rakkotautivaara, jos se saa kylmää.

    Se naapurintäti on kyllä varsinainen “Ulla Taalasmaa” :D. Se pohjaton uteliaisuus taitaa toimia hänellä niinku “moottorina” ja aivan ilmeisesti hän on korottanut itsensä talonne “ylipäälliköksikin” :D. Uudet asukkaat aina tentataan ja silleen…

    En minäkään oikein tykkää noista rajanaapureistamme, mm. siksikin, kun sieltä leijuu jatkuvasti savun ja tupakin hajua meillekin. Sekä mies että naisensakin röökaavat ketjussa, samoin suurin osa heijän vieraistaankin. Mullakin on ollut niin paljon harmia naapureista vuosien ja jopa vuosikymmenienkin varrella, että olen keksinyt yhden jännän jutun, jota käytän ikäänkuin helpottaakseni sitä “naapuriv******ta”. Olen vuosien varrella riimitellyt lukuisia humoristisia “kupletteja” naapureista :D. Katri-Helenan “Puhelinlangat laulaa” sai aikoinaan uudet sanat sen rivitalon naapurimme elämästä ja toissapäivänäkin “syntyi” kanamainen ralli, kun naapurin röökimuija ystävättärineen käläkätti naurunrätkätysten säestämänä. Se kuulosti mun korvissani niinkuin kanat olisivat kotkottaneet orrella. Onhan tämä tietenkin naurettavaa minulta, mutta pakko se on joskus ottaa huumorillakin nuo naapurit ja heijän häiriönsä…
    Tämän päivän Iltalehden nettisivulla näkyy olevan toinen toistaan karmeampia juttuja “naapurisovusta” – tai sen puutteesta.

    Mutta koitetaan kuitenkin kestää edelleen naapureitamme…

    Oikein hyvää illanjatkoa ja koko viikonloppuakin sinulle! 🙂 terv. Lulu

    Like

    1. hei, syksy saapuu yöpakkasineen ja sateineen..

      pannaans alkuun lisää ullataalasmaatarinaa, kun olet kirjoitellut ett tädillä ois niinku hovi taloss, tää ei pidä paikkaansa enää, yks mummo sanoo ett hyvä ku se taas poissa reissuillaan ett talossa hiljaisuus, kutsumatta tulee hänen luokseen kännissä kylään eikä ole muuta asiaa kuin pohtia talon muiden asukkaiden tekemisiä, kevääll mummo sano ettei hän uskalla olla ovea avaamatta ku sillo täti suuttuis hänellekin. kyllhä se mummo sano mulle että pidetään nää silloiset keskustelumme kahdenkeskisinä, mutta tilanne on ny ajautunut pisteeseen, ett kaikki kissan karvat on kieroilematta silitettävä, ku uhkailuistaan huolimatta täti ei ole asuntoaan myyntiin pannut… 🙂

      aika humoristiseen suuntaan tää minunkin keissini on mennyt, radiost kuulee paula vesalan kappaletta: älä tuu droppaan mun tunnelmaa 😀

      Like

  7. Hyvää sunnuntaita, Survister! 🙂

    Kävin kuuuntelemassa tuon Paula Vesalan biisin ja siinä onkin hyvät sanat ja toki musiikkikin on menevän kuuloista :).

    Se “Ulla Taalasmaan” kaltainen on siis häiriöksi muillekin asukkaille siellä talossanne. Se mainitsemasi mummo on vissiin niin arka ja kiltti, ettei hän uskalla olla päästämättä sitä “tenutätiä” (sorry ;)) sisälle kotiinsa, vaikka hän kärsiikin tädistä omalla tavallaan eikä ole ilmeisesti niin kiinnostunut kuulemaan juttuja = juoruja talonne muista asukkaista. Ja hän on sinun puolellasi!
    Uudet asukkaat eivät vielä taloon tullessaan tiedä, että mitä tuleman pitää, vaan he voivat kokea tädin ylitsevuotavan ystävällisyydenkö? jopa miellyttävänä yllätyksenä – noin niinku aluksi. Juurikin sellainen tätönen oli se meijän seinänaapurikin… ja hän -tietääkseni- lässytti uusille asukkaille ihan selvin päin. Varsinkin nuoria miehiä hän puhutteli aina pitkään ja “hartaasti” :D.

    Mun eilisiltani meni taas itkuisissa merkeissä, kun olin ollut tyttäreni kanssa skypellä ja hän pyysi minua lähettämään postissa jotain vanhoja vaatteitaan. Minä sitten niitä valakatessani aloin muisteleen, että milloin se ja sekin pusero käytiin yhdessä ostamassa, kun hän asui vielä kotona tai kävi lähes joka viikonloppu kotona silloinkin, kun hän asui naapurikaupungissa opiskellessaan. Ja senhän arvaa, miten paljon niitä muistoja “tulvi” mieleeni ja kohta itkeä vollotin kuin “vesiputous”… Kyllä se taitaa olla niin, etten minä toivu enkä totu siihen, että tyttäreni asuu niin kaukana enkä myöskään pääse tästä ikävästä :(.
    Tänään yritän kuitenkin taas ajatella järkevästi siten, että hänellä on nyt oma elämä siellä kaukana – aviomies ja mielenkiintoinen työkin lasten ja nuorten parissa. Ja ne ihmiset siellä tarvitsevat juuri tyttäreni kaltaista empaattista ja sydämellistä nuorta naista ohjaajakseen :).

    Tällaista jutustelua minulla oli tänään “pyhäpäivän ratoksi”.

    Mukavaa päivänjatkoa sinulle toivottelee täältä rannikolta 🙂 Lulu

    Like

    1. hei lulu,

      postasin lokakuun, täll viikoll oon sulkeutunut omaan retriittiini, käynyt vanhempien haudalla ja poikennut pohjanmaallakin, puolukkapuuroainekset hakenut metsästä, eilen tein sellaista syksynsatobroilerikiusausta, broileria bataattia perunaa porkkanaa sipulia palsternakkaa paprikaa ja itsekasvatettuja ruusupapuja.

      naapuriin tuli hiljaisuus, kyll mä sillo kaheksa vuotta sitte ku se kotipalveluohjaaja mulle sanaili, soster.organisaation johtaja silloin mulle salaisten asiakirjojen jälkeen sanoon, ett ohjaaja vaan oman pienuutensa paljasti minulle, nyt ku kattoo mitä asiaa tää blogi on koko olemassaolonsa aikana käsitellyt, ni ny on soster-organisaation vanhushoivajohtajatar paljastanut minulle pienuutensa ku puolitoista vuotta sitte neuvoi minua vaan katteleen ja kuunteleen kevättä ja yrittämään unohtaa ikävät (naisia koskevat) asiat.

      ps hulluks mua on luultu mutt.. käy kuunteleen JVG:n juutuubkipale tarkenee.

      Like

  8. Lauantai-illan tervehdys, Survister! 🙂

    Kävin kuuntelemassa tuon mainitsemasi biisin. Aika jännät sanat siinä on. Ei
    kai sitä minuakaan pidetä ihan “normaalina” tässä käpykylässä, kun olen niin pahasti erakoitunut mökkiini. Sinä sentään lähdet välillä “ihmisten ilmoille” ja se on hyvä asia :). Sekin on positiivinen asia, kun sinne naapuriisi tuli lopultakin hiljaisuus. Olisiko sille tädille tullut jo oikeesti vanhuus… 😉
    Kerrot poikenneesi viikolla Pohjanmaallakin, kuinkahan pohjoisessa sinä kävit…? Sitä mietin.

    Syksy on masentava vuodenaika, mutta onhan tässä se hyvä puoli, että nyt on tarjolla kaupoissakin kaikenlaista tuoretta ruokaa – kasviksia ja hedelmiä yms. Minä syön joka päivä vähintään yhden kotimaisen omenan. Lobo-merkkiset on mielestäni parhaita, mutta niitä ei ole ollut vielä myynnissä.
    Tuo sinun syksynsatobroilerikiusaus oli varmasti herkullista. Omalla parvekkeellako sinä olet kasvattanut niitä ruusupapuja?

    No nyt se eilen mainitsemani tyyppi “siellä” on lepytellyt mua tänään, liekö hän käynyt lukemassa tätä sinun blogiasi… Kyllähän se oli minulta aika naurettavan lapsellista käytöstä, että silleen yhdestä kuvasta vedin “herneen nenääni”, mutta tietämättään hän osui erääseen mun “kipupisteeseeni” eli ulkonäkööni… jossa on tietynlainen poikkeavuus ja josta kärsin valtavasti nuorena tyttönä. Järjellä ajateltuna siitä ei pitäisi kärsiä enää tässä iässä, mutta kun olen enemmän tunneihminen. Varmaan vielä satavuotiaanakin se vaivaa mua…

    Lokakuun postauksessasi on hieno oivallus! 🙂 Samoin sitä on minunkin alettava ajattelemaan. Ei minunkaan kannattaisi murehtia sellaisia asioitani, joille en kertakaikkiaan voi mitään…

    Hyvää illanjatkoa sinulle ja kaikille blogisi lukijoillekin! 🙂 toivoo Lulu

    Like

    1. hei Lulu,

      ny jo ihan alkaa huolestuttaan ett minne se täti katos…

      jiiveegee, sitä se kato teettää kun tullaan oven taakse hulluttelemaan 😀
      viel on sekin Jannan upea sä et ole hullu -kipale 😉

      kevääll ostin kaks pavun tainta, ne oli tuoll pellonlaidall kasvamass, sain ens kesäks siemenet niist, daaliani ei taaskaan menestyneet partsill, mutt “siell” varsin hyvin, heinäkuust asti ovat kukkineet. onhan täss ny ollu kuulaita syyspäiviä, jotka piristäneet lokakuuta.

      kai se lokakuun oivallus tarkoitti ett oon saanut ny yliotteen aggressiivisesti käyttäytyvästä naapurustosta, viime viikoll oli taas yks naapurisopujuttu iltasanomiss, saattaisinpa seuraavaan vastaavaan vaikka kommentoidakin, kun iltasanomiijn voi viel kommentoida, oon mä muuallekin kommentoinut, en kuitenkaan tällä nikillä. tosin harvakseltaan ku ei mull vieläkään sitä ipad/macbook airia. kameran muistikortti on täynnä valokuvia jotka nekin pitäis saada jonnekin tallennettua. myös ne kolilla tuulee kuvat.

      näin tänään, lisää tekstiä huomenna..

      Like

  9. Hey are using WordPress for your blog platform?

    I’m new to the blog world but I’m trying to get started and create my own. Do you need any html coding expertise to make your own blog?
    Any help would be greatly appreciated!

    Like

  10. I enjoy what you guys are usually up too. This type of clever work and coverage!
    Keep up the good works guys I’ve added you guys to our blogroll.

    Like

  11. I absolutely love your blog and find most of your post’s
    to be precisely what I’m looking for. Does one offer guest writers to write content available for you?

    I wouldn’t mind composing a post or elaborating on a number
    of the subjects you write about here. Again, awesome web log!

    Like

  12. An impressive share! I have just forwarded this onto a colleague who had been conducting a little homework on this.
    And he in fact ordered me breakfast due to the fact that I discovered it for him…
    lol. So allow me to reword this…. Thanks for the meal!!
    But yeah, thanks for spending some time to discuss this issue
    here on your blog.

    Like

Comments are closed.