ennusmerkit viittaavat siihen että lokakuussa katselen ja kuuntelen vaan syksyä ilman ikäviä asioita.
OCTOBER
Published
41 thoughts on “OCTOBER”
Comments are closed.
ennusmerkit viittaavat siihen että lokakuussa katselen ja kuuntelen vaan syksyä ilman ikäviä asioita.
Comments are closed.
survister 
Hei Survister! 🙂
Kirjoitan kommentin tänne lokakuu-postaukseen, kun ymmärsin, että haluat itse jatkaa kommentointia sinne toiseen postaukseen huomenna…
Löysin tuollaisen kuvan (toivottavasti linkitys onnistui), mutta mieluummin katselisin niitä sinun omia luontokuviasi :).
Mun viikkoni on alkanut hieman “kivuliaissa merkeissä”, kun toinen polveni oli viime yönä kipeänä ja siihen sattuu vähän nyt päivälläkin. Kyllä minä tiedän sen, että mitä minun pitäisi tehdä… no laihduttaa ja varsinkin lisätä liikuntaa! Huomenna pääsen ostamaan jotain särkyvoidetta apteekista niinku “ensi hätään”. Nämä polvivaivat on meillä ihan sukurasitteena. Äitini ja yhden tätini polvia on jo operoitu leikkauspöydällä ja minä teen kyllä kaikkeni, etten “sinne asti” päätyisi.
Mikä sinun selkäsi tilanne nyt on? Vieläkö siinä on kipuja?
Hyvää illanjatkoa ja koko alkanutta uutta viikkoakin sinulle! 🙂 terv. Lulu
LikeLike
hei lulu,
no se jatkuu tarkoitti sitä ett ku minä ny vaan kerran päiväss tääll netiss ni tarinointini jatkuu seuraavana päivänä, tänään tosin oon ehtinyt kaks viestiä lähettää “sinne”.
kysyt miten selkäni voi, sitä ku mietin niin kait mun pitäis soittaa.. ihan niinku sinunkin polves kanssa.
LikeLike
Myöhäisillan tervehdys, Survister! 🙂
Huomasin kyllä sinun käyneen “siellä” ja senkin, miten veemäisen vastauksen se “anarkisti” oli antanut sinulle. Siinä on sitten kummallinen tyyppi… en ole voinut koskaan tämän “netissäolohistoriani” aikana ymmärtää niitä, jotka vastaavat toisen ystävälliseen viestiin koppavasti tai muuten ilkeästi.
Tänään tuo polveni on ollut vähän parempi, kun olen laittanut siihen sellaista “ice power”-kylmägeeliä. Mun maha ei oikein kestä niitä suun kautta otettavia vahvoja särky- ja tulehduskipulääkkeitä. Mutta kyllä kai mun tämän vaivan kanssa pitää lähteä jonkun lekurin juttusille, jos se tästä vielä pahenee.
Tänne on tulossa ensi yönä syksyn ensimmäinen hallayö. Talomme on mäen päällä, joten ne ensimmäiset hallat ei ole vaikuttaneet, vaan lämpötila on pysynyt plussan puolella tähän asti. Vein muutamia vielä hyvännäköisiä pelargonioita lämpimään varastoon. Saisinpa säilymään ne talven yli kevääseen asti elossa siellä varastossa…
Hyvää yötä… tai keskiviikkoaamun huomenta sinulle! 🙂 toivoo Lulu
LikeLike
hei lulu,
no, joo toisill on angstia veress niin paljon ett se on jollain tapaa purettava, torikahvila näyttäs olevan monelle sellainen paikka, backstagekaan ei sitt osannut omaa pössyttelyskeneään paljastaa vaan kyll muiden pössyttelyistä huolta kantaa…
ei ne nivelkivut icepowerilla tokene, asian esille ottaminen sai minut toimimaan tänään, ny on aika lekurille selkävaivoista.
eilen oli korvapuustipäivä, tänään sitt jo toinen 🙂
….
LikeLike
Hei Survister! 🙂
Joo, sitä angstia veressä siellä monilla riittää edelleen, vaikka se “Jassoota” tuli kolmanneksi modeksi “jöötä” pitämään. Minusta on mukava, kun sinä käyt siellä vieraskirjassa viljelemässä huumoriakin :). Sitä siellä kaivataankin enemmän. No yksi “leidi” 😉 kyllä yrittää parhaansa… arvannet, että kuka?
Olipa hyvä, kun otettiin “tapetille” nämä meijän särkymme ja vaivamme, niin sinä olet jo ryhtynyt “tuumasta toimeen” ja tilannut ajan lekurille :). En tiedä, että miksi tämä mun lääkäriinlähtö on niin vaikeaa ja kotikonstein yritän vaan aina itseäni hoidella. Kyllähän tämä mun polvivaivani on selvä merkki alkavasta nivelrikosta :(. Se diagnoosi vei äitini ja tätini polvien tekonivelleikkaukseen.
Minä eilisiltana ennustin tälle mäelle hallayötä, mutta tännepä tulikin heti kerralla pakkasyö! Mittari “painui” yöllä -3.5 asteeseen ja samoin taitaa käydä ensi yönäkin. Nyt on enää kaksi astetta plussan puolella.
Kyllä mulla olisi niin paljon pohdittavaa sinun kanssasi mm. niistä asioista, joista kirjoitit viime viikolla sinne toiseen postaukseen, mutta mun pitää vielä miettiä, että miten minä kaikki ajatukseni osaisin “pukea” sanoiksi ja myös tiivistää sen kaiken. Mainitsit siellä sanan “hullu” ja minä myönnän olevani usein sellainen “luova hullu”. Parhaat ideani (ja runonikin) syntyvät aina silloin, kun ajatukseni ja tunne-elämänikin ovat aivan sekaisin… eli kun olen kaikkein “hulluimmillani”.
Minä söin kahvin kanssa tänään – korvapuustin! 🙂
Ja “paremman” korvapuustin se Teppo tarjosi sinulle tänään “siellä” kuin se toinen eilen…
Toivottelen täältä sinulle Hyvää yötä ja makeita, rauhallisia unia! 🙂 tai…
Hyvää torstain huomenta! 🙂 – Lulu Marlene –
LikeLike
Hei Survister! 🙂
Huomasin sinun vierailleen torikahvilassa, missä kerroit käyneesi aamulla jossakin vegaanibaarissa… Mistähän “raaka-aineista” se päivän speciaaliviineri oli leivottu ;)? Oletko sinä aloittanut “lihattoman lokakuun”… vai mitä :)?
Minulla oli eilen sellainen liikunnallinen päivä ja huomasin sen tehneen hyvää tuolle kipeälle polvelleni. Siitä “innostuneena” aion tehdä tänä iltana pitkän lenkin – täällä kun on niin hyvät ja rauhalliset pyöräilytietkin, myös kävelyyn. Huomenna on “ohjelmassa” pihan syyssiivousta, jossa saa liikuntaa kyllä tarpeeksi.
Kyllä minä olenkin varsinainen jääräpääpohjanmaalaisakka, kun vasta kipeä polvi saa meikäläisen tosissaan ryhtymään jonkinlaiseen “elämäntaparemonttiin”. No, “osansa” taitaa kyllä olla silläkin, että vaatekokoni on jälleen noussut yhdellä numerolla… voi voi, kun mua harmittaa :(! En kuitenkaan ole ostanut sellaisia vaatteita, missä olisi sitä ns. “kasvunvaraa” – leveyssuuntaan :D. Lapsenahan niitä sellaisia vaatteita ruukattiin aina ostaa.
Viikot “vilahtavat” nopeasti ja jälleen ollaan perjantaissa, joten toivotan sinulle:
Oikein hyvää päivänjatkoa ja mukavaa syysviikonloppuakin! 🙂 – Lulu –
LikeLike
P. S. Tuon kuvan ei ollut tarkoitus tulla noin suurikokoisena linkityksenä… mutta enhän minä näitä kuvanlinkitysjuttuja tosiaankaan oikeasti osaa.
LikeLike
hei lulu,
kiitos hersyvistä nauruista 😀
on mulla mahdolisuus muokata tuota kuvaa pienemmäksi mutt miksi vaivautua.
😉
tänään aion käydä esson baarissa syömässä peruslihanyhtöä 😉 😀
linkitä tänne vielä torikahvilan vieraskirja niin pääsen sielt suoraan asian ytimeen 😀
minä kävin jo ennen kuutta tänään lenkillä, hitaimmat(eivät olleet hämäläisiä) tuli vastaan nakkikiskan eväitä mutustellen.
eilen haravoin pihamme vaahteranlehdet vaikka homma kuuluisikin huoltoyhtiölle, sitt mua alkoi mietityttään yks asia ja soitin syöpäyhdistyksen toiminnanjohtajalle yhdestä nimestä ja mistä sen löysin, aluks hän ei ollut uskoa, mutt lopuks kiitti minua asian hänelle kertomisesta ja lupasi ens viikolla hoitaa asian pois päiväjärjestyksestä.
LikeLike
Hyvää lokakuista lauantaita, Survister! 🙂
Kiitos kommentistasi ja kiitoksista myös! 🙂 Minä kyllä sitten jälestäpäin tulin ajatelleeksi, että sinä sillä “Takiaismykeröviinerillä” siellä torikahvilassa viittasit vissiin siihen tiettyyn takiaispuolueeseen eli politiikkaan… no hyvä kun sinä otit asian huumorilla :). Monet ottavat poliittiset jutut liian vakavasti ja minä itsehän en ymmärrä siitä paljoakaan.
Vai peruslihanyhtöä meinaat syödä tänään… no häränpihvejä minäkin ajattelin paistaa, kun en itsekään tuosta pelkästä kasvisruuasta ole kiinnostunut. Saattaisihan niillä “eväillä” kyllä nopeammin laihtua, mutta se liian nopea painonpudotus taas voisi johtaa sappikivileikkaukseen, kuten kävi veljeni vaimolle muutama vuosi sitten.
Sinäpä olet ollut reippaana, kun olet ehtinyt käydä aamulla jo lenkilläkin :). Minä olen tänään siivoillut tuota pihaa – haravoinut ja kantanut kuivettuneita tai paleltuneita kesäkukkia kompostiin. Näissä syksyn pihatöissä on aina erilainen, surumielinen fiilis, kun taas keväällä on mieli niin iloinen ja innostunut uuden kasvun ihmeen edessä. No kuukaudet kuluvat nopeasti ja “pian” ollaan taas keväässä.
Sinä olet muutenkin sellainen “toiminnan mies” ja haluat selvittää mieltäsi painavat asiat hetimiten, mikä onkin oikein. Täällä Pohjanmaalla on -valitettavasti- vieläkin vallalla se käytäntö, että varsinkin vaikeat asiat ikäänkuin “lakaistaan maton alle” ja sitten kuvitellaan, ettei niitä ole enää olemassakaan.
Tällaisia pohdintoja mulla oli tänään. Jatkan pihatöitä vasta huomenna…
Mukavaa päivänjatkoa sinulle toivotellen 🙂 – Lulu –
LikeLike
hei, kävin tosiaan eilen ravintolass syömäss ku jengiä ootellessain iski nälkä, possupataa ja punajuurigratiinia oli.
vai toiminnan mies?, mulla on taas projekti päällä.. huoh.., löysin eilen kadun vierestä kortin, se oli nimellinen yläkoululaisen liikuntasuorituskortti 2016, johon oli viimeks merkitty tiistaina ruksi, otin sen talteen ja aattelin ett jos huomenna lähimmältä yläkoululta menis kyseleen ett onks tääll tännnimistä poikaa, mutta kun nykyään hälytyshän sitä päälle pannaan jos epäilyttävän näköinen mies koulun alueelle talsii, niin aattelin ett vienkin sen koulutoimesta vastaavalle sivistystoimenjohtajalle, jonka kanssa vuosia sitten väittelin mailaten kirjaston lehtilukusalin hiljaisuudesta siihen malliin että täti oli, näin tulkitsin rivienvälistä, jo antamassa mulle porttikieltoa kirjastoon, mutt täti hiljeni kun otin yhteyttä kaupunginvaltuuston puheenjohtajaan joka totesi että lehtilukusalissa pitää olla hiljaisuus. että sellainen muistorikas tapaaminen huomenna kaupungin virkanaisen kanssa 😉
sitte on.. joo joo ei enempää, mutt tulevall viikoll rytisee naapurintädin kanssa kun saunan käytöt ja maksut otetaan puheenaiheeks ja ne “asian ympärillä velloneet tilpehöörisanailut”
LikeLike
Myöhäisillan tervehdys, Survister! 🙂
On se hyvä, kun sinulla on siellä jengiä, jonka kanssa vietät aikaa “maailmaa parannellen”. Kyllä kai minunkin pitäisi löytää täältä edes muutamia liveystäviä. Tyttäreni ja muutamat muutkin sukulaiseni ovat jo hieman huolissaan tästä mun yhä pahenevasta erakoitumisestani. Myöntää täytyy, että eihän tämä tällainen elämäntyyli ole tietenkään hyväksi mulle eikä olisi kenellekään.
Ne ystäväsi siellä varmaankin tsemppaavat sinua sitä ensi viikon kokoustako? varten ja minäkin täältä satojen kilometrien päästä ;). Olenhan tietoinen siitä kokonaistilanteesta siinä kevään “saunajupakassa” ja uskoisin myös tädin olevan stressaantunut… sillä syvällä sisimmässään hän kyllä tietää olleensa väärässä. Sinä olit/olet oikeassa ja siis “voiman oikealla puolella”! Ja suurin osa talonne muistakin asukkaista taitaa olla sinun puolellasi, joten siinä mielessä voit mennä siihen kokoukseen huolettomalla mielellä.
Niinpä niin, tarkaksi se kaikenlainen seuranta on mennyt kouluissa – niin sisällä kuin koulujen pihoillakin. Eikö justiinsa viime viikolla ollut se yksi “episodi” jollakin koululla, kun joku tuntematon kauhea? mies koulun pihalla oli aiheuttanut valtavan paniikin… ja kyseessä oli lopulta vain jonkun oppilaan isä. Voi hyvää päivää, sanon minä! 😀 Akat on nykyään niitä varsinaisia hysteerikkoja! Kyseisen -“hirvittävään” (tirsk!:D) tilanteeseen joutuneen- koulun rehtori on nainen, tarkistin asian. No pääsipähän tuokin muija nimensä kanssa kerrankin julkisuuteen. Luulisi häntä kuitenkin hävettävän moinen ylireagointi…
Minä olen ollut aina, olen, ja tulen olemaankin sitä mieltä, että naisista ei ole johtotehtäviin! Ei rehtoreiksi eikä papeiksikaan, muista “johtajanpalleista” puhumattakaan. Kunpa siellä Ameriikassa olisi vähän tolkumpi mies pressanvaaleissa, kun en oikein tykkää sen Trumpin habituksesta.
Tällaisia pyhäillan turinoita mulla oli tänään, pimenevässä syysillassa.
Hyvää illanjatkoa ja yötäkin sinulle, kun menet nukkumaan! 🙂 toivoo Lulu
LikeLike
hei lulu,
yläkoululaisen liikuntasuorituskortti löysi omistajansa sivistystoimenjohtajan välityksellä.
sitt mä tein elämäni kieroimman savolaisyläfemman, puhut jostain kokouksesta, täti lähti hallituksesta jääräpäisyyteni seurauksena ja kun hän ei osannut esittää ketään varajäseneksi, lohkaisin tädille ett sinähän nyt voit siihen virkaan siirtyä jota siirtoa kannatettiin. naama peruslukemilla täti satuili kokouksessa saunankäytöstä niin että nyt pohditaan ett josko sitä “omaehtoismaksutonta saunassakäyntiavustajan” hommaa täti teki jo viime vuosikymmenellä ollessaan hallituksen pj. täti uhosi keskustelleensa jopa yhden huoneiston vuokralaisten kanssa valittamisestani ja minä kävin sunnuntaina kyseisen huoneiston omistajien luona iltapäiväteellä miettimäss kokouksen asialistaa. ehti täti kokouksessa minua kyttääjäksikin luonnehtia ja senkin tunnusti, kiitos kierouteni, ett asuntonsa oli myynnissä kesän alussa, nyt se sitt siell mökillään pohdiskelee ja taloss normaali hiljaisuus. kahden viikon pääst sitt sielt hipsuttelee takaisin, hiljakseen nöyrtyneenäkö, sen sitten näkee.
tää on härskiä tarinaa mutt elämä on.
LikeLike
Hei Survister! 🙂
No olipa hyvä, että sinä sait toimitettua sen liikuntasuorituskortin omistajalleen ja se sivistystoimenjohtajan tapaaminenkin meni vissiin hyvin…? 😉
Vai että “saunottajan” ominaisuudessa se tätönen onkin ilmaiseksi kylpenyt… no “meriselityshän” se on sekin. Onneksi hän lähti taas sinne mökilleen :). Mutta enpä uskalla kommentoida tänne hänestä tämän enempää.
Kävin muuten lukemassa torikahvilan viestejä ja täytyy sanoa, että se mummosi oli vielä hävyttömämpi ja kauheampi kuin olin kuvitellutkaan! Että hän ilkesi arvostella ja nimitellä sitä sinun tätiäsikin! 😦
Mutta hävytön on myös se “eijoo”, joka oli kirjoittanut sinne sen mitä oli ja siis “muistellutko” vuosien takaisia viestittelyjänne ilfoorumilla. Minä en muista hänen nikkiään, mutta enhän ollutkaan vielä silloin niin aktiivisesti mukana palstakeskusteluissa. Ajattelin ensin, että se “ylhäinenkö” taas -uudella nikillä- “huutelee puskista”, mutta sitten “tutkimusmatkailin” googlen kautta netin ihmeellisessä maailmassa – ja nyt en ole enää niinkään varma asiasta… Itseasiassa se “Eija” (oma muunnos eijoosta) voisi olla eräs toinen iltisaikainen “ystävämme”, mutta tämähän voi olla vain mun oman mielikuvitukseni “tuotosta”, joten jäädäänpä odottelemaan tuon “puskahuutelijan” mahdollista seuraavaa “siirtoa”. Toivottavasti sitä ei kuitenkaan enää tulisikaan.
Miten sinun selkäsi voi tänään? Minun polvikipuni on hieman hellittänyt.
Hyvää vointia ja rauhallista tiistai-illan jatkoa sinulle! 🙂 terv. Lulu
LikeLike
hei lulu,
kyllhän se sivistystoimenjohtajatar ensin kysyi ett kirjastoasioillako olet liikkeellä 😉 😀
lääkäri tutki ja määräs arcoxiaa ja sirdadulia ja mäkin uskon ett ei täss vaiheess voida mitään radikaaleja hoitotoimenpiteitä alkaa suorittaan, en mä ainoo joka jossain elämänsä vaiheess selkäkivun riesakseen saanut eikä sillle riesalle lääkäreilläkään tässä ja heti hoitoratkaisua ole.
puskahuutelijat mä olen jo oppinut hiljentämään, nyt mukaanlukien naapurintäti. En mä häpee enkä kadu ett kaikki ei mennyt ihan hyvän tavan mukaan kokouksessa mutta kyll se täti siellkin käytti sitä hämäläistä heti ja suoraan sanomisen taktiikkaa jossa vastapuoli joutuu heti puolustuskannalle, mutta minuun se ei enää purrut, täti totesi että hän pelkää minua ja mä vastasin hälle: ja minä miehenä pelkään tuota sinun aggressiivisuuttas. (en siin vaiheess äkännyt sanoa ett ethän sinä kesäkuuss pelännyt minua kun tulit kylpyviitta päällä pihalle saarnaamaan etten ole tyttärentytärtäs porraskäytäväss tervehtinyt, sitt ku siirryttiin porraskäytävään jatkaan sanailua, sanoin hälle etten pidä tällaisista porraskäytäväkeskusteluista ni siihen täti lohkas että jatketaan sitten hänen luonaan.)
elikkäs kokous meni aika lailla henkilökohtaisuuksiin vaikka naisisännöitsijä yrittikin toppuutella ett tällaiset ei tähän kokoukseen kuulu. mutt jos oisin ollut hiljaa, täti käyttäis hallitusvalta-asemaansa väärin viel tänäänki.
kirjasin tään postaukseen otsikkoon ett lokakuu menee ilman ikäviä asioita mutt.. no ei tää mun puolelta oo muuta kuin ett yhden jatkumon kerrasta poikki -episodi. nyt vaikenen loppukuuksi totaalisesti naiskommentoinnista, aiensin marraskuun lopun miesterapeuttikäynnin ens viikkoon.
näin tänään.
LikeLike
Toiveikasta torstaita, Survister! 🙂
Me molemmat ollaan jo senikäisiä, että niitä kulumia niveliin ym. vaivoja tulee, ennemmin tai myöhemmin. Minä tuossa edellisessä viestissäni jo “helpottuneena” kerroin, että polveni on parempi, mutta… viime yönä särki hirveästi toista pohjetta :(. En tiedä, että olisiko tänne tulossa matalapaine sateineen, kun mun kroppa on sellainen “ilmapuntari”.
Kyllä se onkin parempi, että sinä aikaistit sitä terapiaanmenoasi, kun se kokous talossanne toi taas sinut ja tädin selvittelemään niitä ristiriitojanne. Se tätönen on kyllä sen oloinen naisihminen, että eipä se haittaa, vaikka hän nyt vähän pelkäisikin sinua ;). Kaikesta päätellen hän on tottunut käyttämään hyväkseen myös naisellista viehätysvoimaansa. Siksipä on hyvä, että taloyhtiössänne on naisisännöitsijä. Miehen hän ehkä saisi puhuttua puolelleen kaikessa.
(Meidän) naisten aggressiivisuudesta sitten… Kommentoin yhdessä viestissäni sitä, että naisista ei ole johtotehtäviin ja tämä mielipiteeni on vaan vahvistunut sen jälkeen, kun katsoin ja kuuntelin!? eilisiltana sitä Lahden “luokkadraamaa” videolta. Se luokka pahankurisine penikoineen olisi tarvinnut/tarvitsisi jämerän miesopettajan. Vaikka se naisope toi selkeästi esiin sitä “muodollista pätevyyttään” opettajan tehtäviin, niin hänellä on liian lyhyt pinna eikä minkäänlaista tervettä otetta tuon ikäisten kakaroitten ohjaamiseen. Ilmeisesti sillä naisella on omassa elämässäänkin jotain ongelmia, kun hän sai niin kauheankirkuvan raivarin siellä oppitunnilla. Jossakin kerrottiin hänen jääneenkin nyt sairauslomalle. Mutta ei niitä vittumaisia “janipettereitä” ja “sädeterttujakaan” saisi päästää tuosta tilanteesta noin vain pienellä puhuttelulla jne. Ennenvanhaan mun koulussa heidät olisi erotettu koulusta ainakin joksikin ajaksi. Mutta siihen aikaan opettajia ja heijän työtään kunnioittivat niin oppilaat koulussa kuin heidän vanhempansakin kotona. Tänä päivänähän vanhemmat vaan puolustavat lapsosiaan, vaikka he tekisivät tai sanoisivat mitä tahansa. Ei myönnetä pahoja laiminlyöntejä ja puutteita siinä omassa lastenkasvatuksessa.
Ja nyt tänne tulee hieman pohjanmaalaista omakehua ;). Olen itse epäonnistunut ja monin tavoin “virheellinen” ihminen, mutta ainoan tyttäreni kasvatuksessa olen sentään onnistunut hyvin! Hänestä kasvoi oikeudenmukainen, lämminsydäminen ja toimelias nuori nainen, jonka ainutlaatuisuus suomalaisine sisuineen on huomattu siellä ulkomaillakin – ehkä paremminkin kuin täällä kotimaassa! 🙂 Ja siitä minä äitinä iloitsen kaiken ikäväni keskellä…
Tällaisia aatoksia mulla oli tänään – ja tuo ope-episodi mietityttää mua siksikin, kun se “onnistunut” pikkusiskoni on ammatiltaan erityisopettaja.
Hyvää päivänjatkoa sinulle ja hoitelehan sitä selkääsi! 🙂 terv. Lulu
LikeLike
hei lulu,
ei multa oo koskaan aiemmin alaselkää kuvattu, nyt niiss näkyy lievä skolioosi ja lääkäri sanoi ett se on voinut olla jo lapsesta saakka. mitenhän mä saisin sinut lääkäriin jalkoja näyttään?!?
täti on tainnut levittää omaa pelkokerrointaan sinne sun tänne lähiympäristööni kun olen kyseenalaistanut hänen toimintansa eikä saanut minua ruotuun asettumaan. minä puolestani aattelen ett jokohan täti hiljeni sen verta ett aggressiivinen puheensa ei enää seinän läpi naapureille kuulu.
naisisännöitsijä ja uus hall pj tulevat kohta kylään kun tarkastavat talon vesihanat ja vessanpytyt. isännöitsijä jo mulle kertoon ett ilmoittele vaan jos jotain korjattavaa talossa huomaat. minult jäi moni asia kokouksessa ääneen sanomatta tädin saunomisesta ja lipevästä kielestä, mutt en mä aio noit tarkastajia enempää säikyttää. katselen ja kuuntelen hissukseen miten asiat etenee eteenpäin ja vuoden pääst on sitte uus yhtiökokous. kyllhä se on niin ettei heti ja suoraan sanojat johtopaikoilla harmoniaa säilytä ja luottamus alkaa säröillä pikku hiljaa vallankaappaukseen asti jos ei itse tajua milloin on aika vetäytyä vallanpitäjän asemasta sen jälkeen kun on itse jäänyt kiinni vallan väärinkäytöstä.. kukaan meistä ei oo täydellinen etteikö virheitä ja vahinkoja sattuis mutt tietoisesti…
naisopesta ja kurittomista oppilaista, aatteles jos minä oisin tään naapurintädin kanss koulussa, hän opettajana ja mä oppilaana?
ole iloinen siitä ainoosta tyttärestäsi ja hänen menestymisestä, oma äitini ei lastensa menestyksistä päässyt kovin paljoaa nauttimaan.
näin tänään.
LikeLike
Heipä hei Survister! 🙂
Kiitos kommentistasi ja siitäkin, kun sinä siellä omien vaivojesi keskellä kannat huolta noista mun jaloistanikin! 🙂
Eihän sitä meijän ikäluokan lasten selkärankoja eikä muutakaan kuvattu. Sinulla on tosiaan voinut olla se skolioosi jo lapsesta saakka. Eräällä mun nuorella sukulaisella se on todettu ja hänen selkänsä puutuu ja väsyy helposti. Hän ei voi istuakaan kovin kauan paikoillaan.
Minunkin toista olkapäätäni olisi pitänyt lapsena kuvata, kun joko loukkasin sen jossain tai sitä muuten “vahingoitettiin”. Olenhan kertonut jo aikaisemmin väkivaltaisesta isästäni. Se olkapääni on edelleen vähän ylempänä kuin toinen.
Enpä tiedä, että kumpi puoli mun kropassani tarvitsisi enemmän lääkärinapua, nuo jalat vaiko pääpuoli? Koko eilisilta ja vielä yökin perään mulla meni taas itkiessä, kun tytär ilmoitti skypellä, että he jatkavat siellä ulkomaillaoloa ja etsivät jo uutta isompaa asuntoakin sieltä. Vävyn työsopimusta on kuulemma jatkettu. Minä ehdin jo “hengessäni” toivoa, että he tulisivat ensi vuoden alussa takaisin kotimaahan, niinkuin heijän alkuperäinen suunnitelmansa oli… mutta “elämä on”… ja vävy on tosi kunnianhimoinen alallaan ja tutkimustyössään.
No joo, vähän huumoriakin sitten tänne. Kyllä mua huvittaakin, kun kuvittelen sinut sinne kouluun oppilaaksi ja tädin opettajaksi :D. Vielä kun mielessäni “lisään” itseni sen nenäkkään tyttöoppilaan paikalle ;). Mutta tuskin minä sentään kehtaisin mitään “sellaisia” sanoa tädille kuin mitä se -omien sanojensa mukaan- “14-vuotias lapsi” laukoi naisopelle siinä videolla. Muistan omalta opiskeluajaltani tapauksen, kun yksi ronskipuheinen tyttö hermostui meijän kieltenopettajaan ja sanoi vähän samansuuntaista, mutta vasta välitunnilla ja siis open selän takana. Me muut kauhisteltiin jo sitä!
Onko se naapurintätikin saanut joskus samanlaisen “itkupotkuraivarin” siellä seinän takana tai muualla, kuin se naisopettaja siinä videolla…?
Mieleni on tasaantunut eiliseltä eikä mua enää itketäkään. Olen aina sellainen, että kun masennun, niin vaivun itsesäälissäni niin pohjalle kuin vain voin. Ja sieltä on suunta vain ylöspäin… Mietteeni vävystänikään ei olleet eilen oikein “painokelpoisia” :D.
Hyvää vointia ja mukavaa illanjatkoa sinulle toivotellen 🙂 – Lulu –
LikeLike
hei lulu,
ny on tilanne tasaantunut ettei enää naapurintädin itkupotkuraivareita tänne, olis mulla niitä jemmassa vino pino, hän ku aivan samaan tyyliin kilahti ku se yläkerran mummu jonka miehelle junailin porttikiellon jälkilöylyihin, eikä täti mitenkään paljoo eronnut oman mummoni käytöksestäkään :D, voishan ne ny yhess mennä saunaan etu- ja jälkilöylyilijä kunhan vaan molemmat huoneistot saunamaksun maksavat. täti pudotettiin istuimeltaan ihan miesjoukolla mutta vaikenen täss kohtaakaikista yksityiskohdista,
joka tapauksess täll viikoll aamusokeriarvoni on olleet alle 6:n, en tästä viel tee hätiköityjä johtopäätöksiä, mutt on jo porukall tänään naurettu mulle ku mä sanoin ett viime yönä täti tuli eka kertaa uniini :D. elikkä pitkäaikaiset naapuririidat, siin menee osapuolilta terveys ja yöunet. viikonloppuna olin evakossa ja nukuin kaks yötä kellon ympäri.
iltalehdess oli juttuu ku yks 6-kymppinen (lähisuhde=äitipuoli?)nainen oli tuomittu alaikäisen pojan kopeloinnista.
nyt ollaan sellaisess vaiheess että tekis mieli sille hoivajohtajattarelle soittaa että aina ei ikävät asiat vekslaannu iloisesti vihellellen.
karpaloita sain puoli litraa ja se oli pyhäjärvi jossa tuli sillo aiemmin piipahdettua.
näin tänään.
LikeLike
Hei Survister! 🙂
Olenkin miettinyt, että mitä sinulle kuuluu tällä viikolla…
Vai sellaisia -Lahden open kaltaisia- itkupotkuraivareita ne molemmat naapurintäditkin on saaneet. Voin lukea “rivien välistä” ja kuvitella mielessäni niitä yksityiskohtia ;).
Se seinäntakustäti voisi mennä tosiaan vaikka pesemään sen yläkerran papparaisen selän ;).
Minäkin luin uutisen siitä kopeloinnista ja kyllä mua hirvittää! Miten joku vanha akka voi tehdä sellaista! Sittenhän se oli yrittänyt kieltää pervot tekonsa, mutta onneksi oikeus uskoi sitä poikaa. Jos se akka on pojan paha äitipuoliko?, niin olisi luullut sen suunnilleen samanikäisen isän/aikamiehen riittävän hänelle.
Mun jalat on olleet paremmassa kunnossa tällä viikolla, mutta tuo pääkoppani ei ole. Olen nukkunutkin aika huonosti. Ne tyttäreni “uutiset” vielä tarkentuivat maanantaina, elikkä vävy on työllistetty siellä ulkomailla ainakin viideksi vuodeksi eteenpäin! 😦 Mutta pakko kai siihen on tottua, että he käyvät kotimaassa vain pari kertaa vuodessa – ja oikeastaan molemmat ovat sellaisessa “uraputkessa”, joten se “mummoilukin” on mulle vain kaukainen haave… Minun on turha lähteä mihinkään “evakkoon” parempien unien toivossa, mutta jotenkin tässä on kuitenkin pakko piristyä ja ryhdistäytyä ensi viikon lopuksi. Olen lupautunut silloin menemään toiselle paikkakunnalle omaishoitajan tuuraajaksi ja huolehtimaan vanhemmistani, kun veljeni lähtee muutaman päivän (todella ansaitulle) reissulle ulkomaille. Otan kyllä läppärin mukaani, en varmaan ilman nettiä siellä pärjäisikään.
Jonkin verran mun on tullut pyörittyä “sielläkin” netissä, kuten olet ehkä huomannut…? Se on sitä samaa pakoa todellisuudesta mielikuvitusmaailmoihin, mitä mulla oli jo pikkutyttönä, kun elämäntilanteet ahdistivat yli voimien, tai yli henkisen sietokyvyn. Vävyni sanoi mulle kerran, kun minä itkeskelin eronikävääni, että “tuo menee ohi parissa viikossa”. Että silleen… Hän ja sukunsa eivät ole lainkaan tunneihmisiä, mutta h****tin kunnianhimoisia kylläkin!
Minä aion ostaa karpaloita markkinoilta tulevana lauantaina n. litran verran. Niistä tulee ainakin pari-kolme kiisseliä. Ostan myös Lobo-omenoita sieltä.
Hyvää illanjatkoa ja koko viikkoakin sinulle! 🙂 toivoo Lulu
LikeLike
hei,
tää hiljaisuuteni vain siks ku enää ei tartte aatella ett täti on hallituksess ja minä en, nyt ollaan samalla viivalla, että minulta kyll arsenaalia löytyy jos ei täti tästä hiljennyt.
se miesterapeuttikäyntikin on takanapäin, tunti juteltiin kokouksen antia, miten lemppasin tädin hallituksesta ja jos en ois jämynä ollut, mitä siitäkin ois seurannu, täti vaan juoksis huoneistosta toiseen kertomassa miten hän minua pelkää jne, siitä miten taloyhtiöissä toimitaan, sanoi hän kokemuksesta ihmettelevänsä miten vakava asia vesimaksut onkaan taloyhtiöissä ja millaiseen kyttäysmentaliteettiin se johtaa, että ketäs siinä ja siinä asunnossa milloinkin. tuonkin uutisen hyväkskäyttötapauksen purin terapeutin kanss. sanoin hälle myös ett ilman miesten tukea täst viimeisest mummoepisodista en ois selvinnyt.
tosta ku irtauduin ni toinen käynti oli sitt raypotissa kahvilla ku sisäänheittäjä päivysti kadulla. siin ku kahvia sitte naukkailin, pelihallimestari kysyyn minulta että onkos teillä kanta-asiakaskorttia, ni mä hälle vastasin: tämä on ensimmäinen käyntini täällä ja samalla viimeinen. siin oli vieressäin nainen joka sanoi ett ei hänkään enää ees lottoa pelaa. sitt yks tätiasiakas tuli meille neuvomaan ett miten pokeria pelataan ja niinhän hältä sentit sinne koneeseen kqatos, ni mä tokasin: no sitt seuraavall kerrall , annas olla ku väkee lappoi kadulta kahville eikä ollutkaan pullaa kahvin kanss ja sitä kyseltiin, ni pelihallimestari sano ett ei oo mutta sitä on kohta tulossa, taas mä avasin suuni ja sanoin kaikkien kuullen: pullaa tulee sitten kun voitot on kotiutettu!. sanoin sitt sille naiselle ett missähän tääll on takaovi ett pääsis salaa hiippailemaan pois tästä peliluolasta. ett sellainen kadulta sisäänheitto peliluolaan ja sen seuraukset. toivottavasti tää kommenttikappale ei päädy Raymondin sivuille.
täss ku nää tapaukset tänään ni vauhdiss mä tein sen ett, toss neljän paikkeill menin yhteen firmaan kysyyn ett onkos päätoimittaja tavattavissa ja kun ei ollut, ni mut ohjattiin uutistuottajan pakeille, hän oli nainen. ett ny on avattu taas uus ovi ku ett mitä minä nyt ku kolme agressiivista mummoo on ruotuun pantu, ett miten mä tällaisen trauman kanss eteenpäin ni mä painelinkin sanomalehden toimitukseen ja tällä painelulla on laajakantoiset seuraukset.
näin tänään onwards.
LikeLike
Hei Survister! 🙂
Sinulla olikin eilen todella “vauhti päällä”! Kyllä minä huomaan nyt entistäkin selvemmin sen, että millainen “painajainen” sinulle se täti siellä hallituksessa oli ja miten se “asema” oli noussut hänellä “hattuun”. Onneksi hänet saatiin tiputettua alas sieltä “valtaistuimeltaan” ja luultavasti moni muukin talossanne on tyytyväinen tapahtuneeseen…
Sinä olet nyt selvästi vapautuneemman oloinen :). Se on myös hyvä asia, että sinulla on ollut siellä tsemppaajia ja sekin on mukava, että sinä kuljet kaupungilla “ihmisten ilmoilla”. Olet ulospäinsuuntautunut “kaksosihminen” ja kaipaat juttuseuraa. Kirjoitat tuossa kommenttisi lopussa niin arvoituksellisesti, etten osaa edes arvata, että mitä ne laajakantoiset seuraukset voisivat olla…
Minä en tiedä, että mihin tämä mun nykyinen elämäntapani tulee johtamaan, kun olen sulkeutunut tänne kotiini kuin linnaan… En edes halua tavata ketään (nais)tuttujani täällä enkä varsinkaan vastata heijän kysymyksiinsä “kuulumisistani”. Olen aikeissa perua sen huomisen lähtöni torille, markkinoille ja pyydän niitä sinne meneviä sukulaisiani tuomaan mulle kotiin ne omput, karpalot ja mitä nyt muutakin olin ajatellut sieltä ostaa. Joka tapauksessa he tulevat luokseni markkinakahveille.
Tällaisissa, hieman mollivoittoisissa merkeissä mun viikkoni on kulunut ja ymmärrän nyt oikein hyvin heitä, jotka vetävät kunnon kännit, kun elämä “potkii päähän”. Mutta mulla on “aasialaisten aivot” ja muukaan kroppani ei ota vastaan isoja alkoholimääriä, joten ne perskännit voin unohtaa :).
Hyvää päivänjatkoa ja viihtyisää viikonloppua sinulle! 🙂 terv. Lulu
LikeLike
hei lulu,
muutin fonttikokoa, liian vähän kokovaihtoehtoja wordpressissä, tää on liian iso ja edellinen oli liian pieni 😦
iltasanomien horoskooppi tälle päivälle on provosoiva:
Kuulet uusia asioita erään ihmisen näkemyksistä sinusta. Se ei varsinaisesti muuta mitään , sillä olethan jo aiemmin aavistanut hänen olevan aikamoinen tapaus.
mulla tosiaan oli torstaina positiivisen adrenaalin virtauspäivä joka jatkuu yhä, otin just yhteyttä toiseen päätoimittajaan mutta ihan muissa asioissa kuin näiss naisjutuiss, niin oli senkin torstaisen naisuutistuottajan tapauksessa, asiani oli aivan muu kuin nää omat naistraumani. en voi enempää kertoo täss vaiheess taikka taas uus sidosryhmä lynkkais mut.
jotain mä opin 50000:n viestin lähettämisess il-foorumille ett miten vaikuttaa yhteiskunnassa. ootahan kun tulee torikahvilan yksvuotissynttärit, niihinkin mulla on jo suunnitelmat valmiina 😉 😀
kerroin toss edellisess kommentissain ett ilman miesten tukea en ois selvinnyt mutta tärkeintä on ollut varmaan se ett tääll blogissani on yks moottori, joka pitää tätä blogia elossa ja vuodatukseni eläväisenä ja hän on nainen. hesarin mielipidesivulla oli kiinnostava artikkeli miten rikosuhripäivystyksess otetaan vastaan mies, joka on uhri ja tekijä nainen.
onwards to Monday 😀
LikeLike
Hei Survister! 🙂 Kirjoitin sinulle äsken pitkän kommentin, mutta se taisi kadota jonnekin “bittiavaruuteen” :(. Olin liittänyt siihen kuvankin, jota etsin aika kauan, joten siksikö se viestin lähettäminen epäonnistui…
Kiittelin kommentissani mm. sitä, kun sinä annat noin mukavan tunnustuksen minulle “moottorina” olemisestani täällä blogissasi :). Toivottavasti se kommenttini olisi jäänyt johonkin “muistiin”, kun se kuvakin oli aika nätti.
Hyvää pyhäillan jatkoa sinulle! 🙂 toivottelee Lulu
LikeLike
Heipä hei Survister! 🙂
Kuule, kun minua alkoi niin kamalasti “rassaamaan” se eilisen kommenttini lähettämisen pieleenmeno, että mun on pakko kokeilla nyt täällä, että johtuiko se siitä kuvasta. Siinä kun oli kaksi kopioitavaa lähetysosoitetta ja minä saatoin klikata sitä väärää… siispä yritän nyt sitä toista vaihtoehtoa…
Et vielä tiedäkään, miten todella jääräpää minä olen ;). Joskus minusta tuntuu siltä, että tuo mun pääkoppani on tehty -ainakin osittain- Pohjanmaan rannikon sitkeistä männyistä, kuusista tai mökkirantamme tervaleppäpuista. Siihen sitten kun “lisätään” vielä perfektionistinen luonteenikin :), eli en salli itselleni virheitä.
Paljon Kiitoksia Sinulle vieläkin, kun huomioit niin ihanasti minua tämän blogisi “emäntänä”! 🙂
Hyvää alkavaa viikkoa – edelleenkin positiivisissa merkeissä! 🙂 toivoo Lulu
LikeLike
No joo, siitä kuvan kopioinnista ja liittämisestä se sitten varmaan johtuikin, ettei se eilinen pitempi viestini tullut perille tänne. Niiden animaatiokuvien kyllä pitäisi olla vapaasti käytettävissä, mutta jokin siellä nyt “mättää” :(.
– Lulu –
LikeLike
Hei lulu,
löysin kuvan osoitteen tuolta tilastot-osiolle tallentuneista kommenteistasi, kuva ei aukene täällä, koska wordpress ei voi taata sen turvallisuutta tai jotain sellaista, joten en itsekään avaa kuvaa.
Elikkäs sinusta riippumattomista syistä jääräpäistä perfektionismiasi koeteltiin, mutta ota tämä opetuksena tulevaisuutta varten 😉
LikeLike
Hyvää tiistain iltapäivää, Survister! 🙂
No onpa hyvä tietää syy, että miksi se mun kommenttini ei tullut tänne “näkösälle”, mutta se onkin pääasia, että sinä itse sait lukea sen… ja ne kuvat olivat kuin olivatkin syynä siihen viestini perillepääsemättömyyteen.
Jääräpäinen perfektionismini… hohhoijaa, siitäpä olenkin saanut kärsiä koko “pikkuikäni” ja kieltämättä olen hermostuttanut sillä “joskus” 😉 lähipiirinikin – vävypoikaa myöten. Se luonteenpiirre on ollut minussa jo pikkutyttönä. Kerronpa yhden esimerkin: Olin muistaakseni kansakoulun neljännellä luokalla, kun käsitöissä alettiin opetella ompelukoneen käyttöä. No minähän innostuin kovasti ompelusta ja aloin ommella kotonakin, “polku-Singerillä”, ennenkuin meille ostettiin sellainen sähköllä toimiva “peli”. Muistan sen kerran, kun ompelin jotain tyynynpäällistä ja tietynvärinen lanka loppui ompelukoneesta kesken ompelun…! Äitini koetti neuvoa, että eihän se erivärinen lanka näy, kun se sauma jää kuitenkin nurjalle puolelle. Minä muistan väittäneeni vastaan sanoilla “No mutta kun sen ITSE TIETÄÄ, että se lanka on vääränväristä siellä tyynyliinan sisällä!” 😀 En ole siis mikään kovin helppo ihminen, mutta sen olen huomannut, että ikä tuo jonkin verran sitä “armollisuutta” itseänikin kohtaan.
Huomasin sinun vierailleen “siellä”. Aiotko mennä sille foorumille, jota joku toinen vieras kävi “mainostamassa”? Minä en vielä tiedä, kun olen kuitenkin kiintynyt moniin ilfoorumiaikaisiin keskustelukumppaneihin. Sinuun eniten, mutta kyllä kai sinä sen jo tiedätkin… kuten varmaan blogisi lukijatkin :).
Mun viikkoni on alkanut vähän positiivisemmissa merkeissä ja olen nukkunutkin jo paremmin kuin viime viikolla. Ihmismieli on sellainen, että kaikkeen sitä jotenkin niinku “suopuu” ajan kanssa.
Mukavaa päivänjatkoa sinulle! 🙂 Ja kirjoittelehan taas, kun sinulla on aikaa…
Terveisin Pohojammaan Lulu – “melkein” julkkis-Saaran naapurista 😉
LikeLike
LikeLike
Toiveikasta torstaita, Survister! 🙂
Huomasin sinun käyneen “siellä” kommentoimassa ja muistelemassa sitä Hazard-Halme -ketjua, josta minä en tiedä oikeastaan mitään, kun kävin siihen aikaan “einikkinä” viestittelemässä vain ilfoorumin julkkisosiolla. No tästäpä pääsenkin nyt kommentoimaan sitä -siis potkut saanutta- Aleksi Valavuorta. Minä “niputtaisin” hänet niihin samoihin tyrkkyjulkkiksiin, joihin kuuluvat monet muut, kuten Maisa Torppa, Minttu Räikkönen ja muutkin urheilijoitten “missiakat”. Kukahan niittenkin tyhjänpäiväisistä asioista on oikeesti kiinnostunut, no kai ne samanlaiset, mutta tavistyhjäpäämuijat sitten ovat :D.
Tuosta Valavuoresta vielä sen verran, että olisi pitänyt aikoinaan paremmin kiinni siitä toisesta tyrkystä, Karpelan Tanjasta, niin saisi hän nyt nauttia rouvan “siipiveikkona” olemisesta ;). Tanjahan sai varmaan aika ison eläkkeen ministerinpestinsä jälkeen… ei olisi Aleksillakaan rahahuolia ;), vaikka fudut tuli.
Tiedätkö, että mua alkoi toissayönä mietityttämään sen jälkeen, kun olin laittanut tuon “Hyvänhuomenen toivotuksen” kuvalinkin tänne blogiin. Ehkä sinä et tykkääkään, että minä linkitän nuita kuvia, jos niissä piilee jonkinlainen turvallisuusriski…? Tämä on sinun blogisi ja tottakai täällä toimitaan sinun säännöilläsi…
Mutta… minä kuitenkin rohkenen ehdottaa, että jos sinulla on vielä jossain tallella se mun viimevuotinen kaamosajan runo, niin -jos haluat?- laittaisit sen tuon “Kevättalven taikaa”-runon tilalle. Tai jos sinulla on mielessäsi joku toinen tähän kaamokseen sopiva runo, niin sopiihan sekin… 🙂
Tällaisia ajatuksia ja mielipiteitä mulla oli tänään, talven tehdessä tuloaan tänne rannikollekin.
Hyvää illanjatkoa sinulle ja blogisi lukijoillekin toivotellen 🙂 -Lulu-
LikeLike
hei Lulu,
kävin lisään kommenttia ‘sinne’
taloss on ollut hiljaista vaikks täti koko viikon kotona, sanoin ett tällä on kauaskantoisia seurauksia, yks mies sano eilen ett mummo on sinut henkisesti raiskannut ni siks sinun pitää pitää etäisyyttä yhteen tällä viikolla tampereelta lähistölles muuttaneeseen naiseenkin. kyll mun ajatukset lentäneet täll viikoll ett mä ajauduin samanlaiseen tilanteeseen kuin lapsuudenkodissain kun aloin oireilla mummon käytöksen vuoksi, joka sitt johti siihen ett oikeusaputoimistoss mummolle iskettiin eteen miehensä testamentti ja mummo hiljeni kertalaakista. nyssitt naapurinhallitustädille iskettiin eteen ett saunavuoroja on noudatettava ja niistä on maksu on suoritettava. ja taloss ei pidetä kovaäänisiä palavereita joiden sisältö seinien läpi kuuluu naapureille ja jos jotain häikkää tulee, hallituksen jäsen ei haali talon vuokralaisia näkemyksiensä taakse. yläkerran muija hiljeni vastaavasti sen jälkeen kun oli minua terroristiksi yhtiökokouksess nimittänyt ni sitt tää täti täss kuuss samass paikass ett mä kyttääjä ja valittaja… ja sitt tää yläkerran papparainen, joka uhosi hommaavansa perkeleen komentajan hullujen huoneelle, eilenkin seiniä pitkin käveli hän kun törmättiin porraskäytävässä.
ja sitt tää ett talon asioita ei ulkopuolisille huudella, se mun vielä on kohdattava tämän blogin seurauksena. se on niit kauaskantoisia seurauksia. ja tää blogi ja ne ilfoorumin ketjut, ei minull tään jälkeen siskollein mitään selvitettävää..
mä oon kaikki nää tapahtumat läpikäynyt täss puolentoista vuoden ajan miesterapeutin kanss, samass organisaatioss, jossa kotipalveluohjaaja ja hoivajohtaja mulle sanaileen.
entäs jos sinä November-postaukseeni jotain kaamoksesta lurittelet?
LikeLike
Hei Survister! 🙂
Minä vastaankin nyt hetimiten kommenttiisi, kun se/ne 39:n huomautuksen …
harvinaista.
Se isoisäsi testamentti olisi pitänyt etsiä ja käsitellä jo paljon aikaisemmin! Eikö mummosi itse tiennyt siitä mitään? Niin paljon pahaa olisi jäänyt teidän perheessä tapahtumatta, jos se mummosi olisi hiljennetty sillä testamentilla aikaisemmin. Varsinkin sinä ja äitisi saitte kärsiä liian usein niistä muorin sanallisista hyökkäyksistä.
Se mun yliankara tätinikin muuten pottuili eniten juurikin minulle ja äidilleni. Hän kadehti äitini ja isäni avioliittoa, kun hän ei itse jästipäisenä leskenä voinut muka ottaa ketään uutta miestä. Sitä se “puutteessaolo” sitten teetti!
On erittäin hyvä asia ja tärkeää sinulle, että olet käynyt ja käyt edelleenkin sen miesterapeutin juttusilla! Minäkin olen ajatellut, että vaikka en enää itkeskele ja nukunkin jo viimeviikkoa paremmin, niin ehkä minunkin olisi syytä hakeutua jollekin miesterapeutille. Omaan sukupuoleeni en nimittäin enää luota, sillä niin paljon naispuoliset sukulaisenikin ovat vähätelleet tätä mun ikävääni ja murhettani, kun ainoa lapseni muutti niin kauas, ehkä pysyvästikin…
Olen lähdössä huomenna “auttamiskeikalle” vanhempieni luokse ja viivyn siellä ainakin tiistaihin asti. Mutta otan luultavasti läppärin mukaani. Viesteilen sieltä aina tilaisuuden tullen lyhyempiä kommentteja, kun siellä on aina työtä paljon ja itsekin jo ikäihmisenä väsähdän aina niillä “keikoilla”.
Runosuoneni ei ole viime aikoina -sattuneesta syystä- kovin paljon pulpunnut, mutta on mulla “jemmassa” muitakin syysaiheisia runojani viime vuodelta. Muokkailen niistä ensi viikolla tänne jonkun kaamosaikaan sopivan runon.
Hyvää vointia ja viihtyisää syysviikonloppua sinulle! 🙂 toivoo Lulu
LikeLike
hei Lulu,
täss tullaan perhesalaisuuksiin ja mihin niitten piilottelu johtaa, niistä on se yks kirja Perhesalaisuudet, vaikenemisesta vapauteen, joka löytyy aiemmista postauksistani.
kyllä mummo oli tietoinen miehensä testamentista koska hän oli perunkirjoitukseenkin nimensä kirjoittanut eikä ollut sitä moittinut. Mutta kun ikävät asiat unohtaa, voi katsella ja kuunnella vaikka mitä hoivajohtajan sanoin. Se oli isäni tehtävä huolehtia testamentin olemassaolosta, esmes sisaruksilleni tuli täytenä yllätyksenä sen sisältö kymmenisen vuotta sitten kun minä sen otin puheeksi ja isä joutui minun myötävaikutuksella selittämään lapsilleen ett miten on isän omaisuus karttunut. minä taas olisin voinut alaikäisenä mennä mummonkammarissa luuhaavalle naisdiakonille sanomaan ett hommaahan pojanpojalle vittua tarjoileva kaitsettavas hiiteen tästä talosta kun ei hän neliötäkään talosta omista. Näin minä oon yläkerran papparaisestakin aatellut ett siinäpä vaan kukkoilet mutt neliötäkään et taloyhtiöstä omista. naapurintäti sitt hän, hallitusvalta ei ole itsestäänselvyys kenellekään.
no nyt kun oot vierest seurannut yhden “tuntemattoman” terapiakäyntejä niin josko oot saaanut pikkasen rohkeutta kohdata ajatukses ammattilaisen kanssa. Mun ajatukset pyörineet ny itteni ympärillä niin ett taukosikin täältä koen molemminpuolin hyväksi. Teen November-postauksen ens viikon aluss ja sitt mennään taas eteenpäin.
näin tänään lokakuun lopun kekreilyn lomass. tään kesän sato on satanut laariin.
LikeLike
Hei Survister! 🙂
Mun päiväni täällä toisella paikkakunnalla vanhempieni luona on olleet aika kiireisiä ja työntäyteisiä, joten minua(kin) väsyttää jo tähän aikaan… 😉
HYVÄÄ YÖTÄ SINULLE! 🙂 tai sitten, jos luet tämän vasta aamulla, niin…
… toivottelee Lulu Marlene
LikeLike
hei lulu,
kiitos blogin kuvittamisesta 😀
muokkaan eka kertaa vanhempia kommentteja poistamalla niistä tekstiä, aloin tajuta mitä ne huomautukset on, ne liittyy varmaankin tuohon teema-alustaan(jonka otin käyttöön vähän aikaa sitte) eikä fyysisten henkilöiden huomautuksiin.
tänä aamuna aamulenkill funtsin jo sellaista kauaskantoista seurausta mutt sitte onneks muu nettiasia ajoi sen edelle. mietin viel avaanko ollenkaan November-postausta ennen ku se syyskuussa sovittu pöly on laskeutunut -terapiakäynti on ohi.
miettinyt sitäkin valavuorta sillee ett hän omalla nimellään jo 2010 siell ilfoorumilla ja ny kun oon eka kertaa enemmänkin seurannut erinäisiä facebook-sivuja ja minä vaan tällee incognito puskissa lymyilen, mutt jos facebookin menisin ni en mä siell voi tään nikin taakse piiloutua.
…
LikeLike
Myöhäisillan tervehdys, Survister! 🙂
Kiitos, kun tykkäsit tuosta kuvalinkistä! 🙂 Jostain muistin sen kukonkin… 😉
Minusta on mukavaa etsiä kuvia ja linkittää niitä. Luotan siihen, että wordpress “päästää läpi” luvallisia kuvia ja “pimittää” luvattomat linkitykset.
Se “hoitokeikkani” päättyi ja palasin tänään kotiin. Ei siellä ehtinyt kovin usein ja kauan läppäriä aukaiseen ja netissä surffaileen. Kyllä kai siellä olisi pidetty pitempäänkin, mutta kun mua tarvitaan täällä kotonakin.
Tein toissapäivänä 32 kpl kualikiärylöitä (menikö savolaisittain oikein?). Ne onnistuivat oikein hyvin, mutta yksi lihakastike taas epäonnistui niin pahasti, ettei sitä voinut kukaan syödä. Laitoin siihen vahingossa pilaantunutta kermaa jääkaapista, mutta syy ei ollut yksin minussa… Se kermapurkki oli aukaistu -milloin lie- ja katsoin vain viimeisen käyttöpäivämäärän. Tuoreustarkastukseen mun olisi pitänyt käyttää nokkaanikin :D. Se on sama juttu anopillanikin, että hän “jemmaa” jääkaappiin vanhoja ruokia.
Ei sinun kannata ottaa mitään stressiä siitä November-postauksesta, vaan avaat sen sitten, kun sinulla on mielestäsi oikea aika tehdä se tänne. Minä olen rustannut sen uuden “marraskuisen kaamosrunon”, jonka voisin laittaa vaikka siihen Runo-postaukseen…? Voithan sinä siirtää sen sitten milloin tahansa toiseen postaukseenkin, jos niin haluat.
En ole minäkään mennyt vielä siihen Facebookiin, vaikka melkein koko sukuni siellä jo “pyörii”. Ehkäpä minäkin haluan ainakin toistaiseksi pysyä täällä netissä incognito’na :).
Toivottelen täältä sinulle kommenttini lukuajankohdasta riippuen:
– Lulu –
LikeLike
hei lulu,
ota yks ii pois .. : .. kualkiäryle
iltasanomissa on just menoss keskustelua anopeista ja miniöistä PERHE-osiossa, oottelen ny josko kommenttini ilmestyy juttuun..
edit 13.18 ..ei ilmestynyt …
LikeLike
Toiveikasta torstaita, Survister! 🙂
Jaa, vai yksi ii oli liikaa. Pohojammaan murteessa “viljellään” joka välissä jiitä. Mullakin se usein lipsahtaa deen paikalle :).
No anopeista. Minä olen alkuaikojen -asiaankuuluvista?- “pikkukinasteluista” huolimatta pärjännyt aika hyvin oman anoppini kanssa. Mutta hän onkin kiltinoloinen lappilaislähtöinen nainen, joka mm. alistui kaikessa edesmenneen appiukkoni tahtoon. En ole usein väitellyt hänen kanssaan, vaan tehnyt “kaikessa hiljaisuudessa” oman pääni mukaan jotkut asiat ;).
Palaisin vielä yhteen asiaan viimeviikkoisessa viestissäsi. Sanot olevasi minulle “tuntematon”… no tavallaan oletkin, kun eihän me olla tavattu koskaan “livenä”, mutta siltikin minä koen sen silleen, että me ollaan kuitenkin tuttuja jollain tasolla. Ajattelen siten, että näin netin välitykselläkin, viestitellen voi rakentaa ikäänkuin “ajatuksien sillan”, henkisen yhteyden toisen kanssa….
Siitä naapurintädistä en kommentoi enää muuten kuin sen verran, että olen vähän huolissani hänen mahdollisesta kostostaan sinulle… koska tunnen oman sukupuoleni metkut ja taipumukset – juoruilua ja kostonhimoa myöten…
Hyvää vointia ja mukavaa illanjatkoa sinulle toivotellen 🙂 – Lulu –
LikeLike
hei “tuntematon” Lulu,
iltasanomien anoppikeskusteluun ei tosiaan kommenttini kelvannut, annoin heti palautetta siitä iltasanomiin 🙂
sen voe savossa murjasta jiillä myös kualjkiäryleeks.
turha sun pelätä tädin mahdollista kostoa, minä jo tiedän mitä täti on “rupatellut” , omasta puolestani sanoin sille miesterapeutille viime viikoll ett niitä ilfoorumin ketjujani en häpeä ja blogeistani oon ylpeä. totuus tekee kipeää mutt vaikeneminen ei enää auta. kaivelin kaiken isän ja äidin sukujuurista ett ny kun ei enää mitään sidoksia sukuihin, en tunne itseäni juurettomaksikaan. savolaisuudestanihan heitettiin pilkkaa myös ilfoorumilla, mutt sellaista en osannu ollenkaan aatella ett joku päivä hämäläinen nainen tulis parvekekaiteen yli kieroks savolaiseks nimittämään, tällainen nosti heti tunnemuististani kaiken sanotun ja kirjoitetun pintaan ja tämän blogin aineistoksi.
näin tänään november-postausta ootellessain.
LikeLike
Heipä hei Survister! 🙂
Minä en ole kommentoinut yhtään kertaa sinne Iltasanomien keskustelupalstalle. Aikoinaan harkitsin sitä, mutta kun sinne Il-foorumille oli niin helppoa mennä, niin valitsin sen… (ja hyvä niin) 🙂
Mietin, että millainen se sinun kommenttisi oli, kun sitä ei siellä “sanomien” palstalla haluttu julkaista? Jospa julkaiset sen tänne…?
Kyllä sinä saatkin olla ylpeä itsestäsi, kun rohkenit siellä ilfoorumilla kirjoittaa niin avoimesti elämästäsi, vaikka saitkin siellä joskus todella ikävää palautetta joiltakin toisilta viestijöiltä. Omalla esimerkilläsi sinä rohkaisit minuakin lähes samanlaiseen avoimuuteen siellä “Ihmissuhteet”-osiolla. Ja yhdessä me voimme olla kiitollisia ilfoorumin modeille siitä, että he sallivat siellä avointakin keskustelua :).
Samoin ylpeä voit olla näistä hienoista blogeistasikin – niin tästä kuin niistä kahdesta aikaisemmastakin blogista! 🙂 Jotkut todella kateelliset -helleh ja Bag…jotain- “katsoivat asiakseen” arvostella niitäkin, mutta heidät jätämme siis “omaan arvoonsa”. Se helleh on vissiin jättänyt torikahvilan tai on siellä nykyään toisella nikillä.
Minä en ole koskaan arvostellut ketään suomalaisia ihmisiä asuinseutunsa perusteella. Eri maakunnissa on joitakin erilaisia luonteenpiirteitä tai tapoja sekä murteitakin, mutta minun mielestäni se kaikki on vain rikkautta maassamme.
Mun piironginlaatikossani kun “polttelee” jo se marraskuinen kaamosruno, niin jospa minä sen tässä illan mittaan kirjoitan sinne Runo-postaukseen. Jos haluat, niin saat kaikin mokomin käyttää sitä siellä November-postauksessa…
Oikein hyvää illanjatkoa ja viihtyisää Pyhäinpäivän viikonloppua sinulle! 🙂
toivottelee “ei-ehkä-niin-tuntematon” 😉 Lulu
LikeLike
moi lulu,
ettäkö pitäis runo englannittaa!!?!!,
no pannaan mietintämyssyn alle.
se oli vaan ihan asiallinen kommentti iltasanomiin: ensin alkoi anoppi miniäänsä huoraks haukkumaan ja sitt oli pojanpoikakin ajanoloon huoranpentu.
kävin siellä “pöly on laskeutunut” -meetingissä sopivasti on täll viikoll miesten viikko, naapurintäti-episodin kannet pistettiin kiinni, seuraava meeting sovittiin puolen vuoden päähän.
LikeLike
Very quickly this site will be famous among all blog visitors, due to it’s
nice content
LikeLike