Advice from the director of nursing care – Hoivajohtajan neuvo

5 thoughts on “Advice from the director of nursing care – Hoivajohtajan neuvo”

1. Hei Survister! 🙂

   Onpa ihana lintuasetelma tuossa kuvassa! 🙂 Sinä taidat olla parhaillaan bongailemassa eläviäkin lintusia jossakin luonnon helmassa, kun sinua ei ole näkynyt täällä eikä siellä…? Onhan tämä kevät kyllä mukavaa aikaa – ainakin minulle se vuoden paras aika, joka voittaa tietyllä tavalla kesänkin ötököineen. Muistathan, että minä pelkään mm. ampiaisia aivan älyttömästi… 😀
   Sinä sanoit iltiksellä joskus, ettet pelkää niitä laisinkaan. Pelkäätkö mitään luonnossa?

   Minä etsin tänne hieman tuohon sinun lintuasetelmaasi sopivan runon. 🙂

   Lintuperheen ilta

   Lintuäiti poikasensa peittää siiven alle.
   Lintuisä hetken vielä katsoo taivahalle.
   Aurinko on laskenut ja luonto hiljaa on.
   Tuuli tyyntyi oksan alle unipiilohon.

   – Runoilija tuntematon –

   Hyvää päivänjatkoa sinulle ja mukavaa lintubongailua ym. mielenkiintoista viikon varrelle! 🙂

   Terveisin Lulu Marlene

   LikeLike

2. hei lulu,

   aamulla kävin taas vaihtaan teeman ja sitten oon mennyt ulkona.

   voi kun tuo aserlma on vaan kuvamuisto vuosien takaa, parveketta eilen putsatessa löysin toisen tipun haalistuneena, männynkarahka kuiteski tallessa, se on mun lapsuudenmaisemista. nyt mulla roikkuu siinä linnunpönttö.

   oon mä yrittänyt bongailla ett mitä lintuja sitä alkaa ilmestyä, joutsenet on nykyään niin kesyjä..niin ja oonhan mä yhdewn töyhtöpyrstötiaisenkin nähnyt 😉

   LikeLike

3. Hei tähänkin postaukseen! 🙂

   Minä olen aivan kateellinen, kun sinä saat nähdä siellä niin monia erilaisia lintulajeja. Niinkuin kerroinkin aikaisemmassa viestissäni, niin täällä meijän pihalla näyttäytyy aika vähän eri lintulajeja ja nuitten v****maisten naapureitten irrallaan pyörivät kolme kissaa karkoittaa ne vähäisetkin pois. 😦 Kyllä mun tekisi mieleni ilmoittaa niistä kissoista johonkin kaupungin järjestyssäännöistä vastaavaan järjestöön tai toimistoon, mutta en haluaisi alkaa “naapurisotaan” tässä elämänvaiheessani. Niistä kissoista on yksi toinenkin naapuri huomauttanut ukolleni postilaatikoitten luona, mutta eipä hänkään ole mennyt sitten puheita pitemmälle. 😦

   Se naapurin akka on nimittäin iso yli satakiloinen “tattarikuhilas”. 😀 Meijän ukko ja naapurin eläkeläispappa eivät ehkä pärjäisi sille muijalle tappelussa yhteistuuminkaan. Molemmat löytäisivät itsensä tien varrella olevan syvän ojan pohjalta. Meillä kun on sellainen epäilys, että se “kodin hengetär” pahoinpitelee laihaa miestään fyysisesti. 😦 Kerrankin sillä miehellä oli toinen poski turvoksissa ja silmä mustana. Viime syksynä hän ei kuullut toisella korvallaan, kun hän kävi meiltäkin töitä kyselemässä. Se rouvansa kun on aika vaatelias niissä vaate- ym. hankinnoissaan.

   Maailmanmenoa täällä päivitellen ystäväsi Lulu

   LikeLike

4. hei lulu,

   nyt menee naapurin akan analysointi liian pitkälle, mietin tekstin deletausta 😀

   kissoista, se yks joka laahusti ja jota ei saanut ulos päästää, on nyt polttohaudattu. kissaa ei saa pitää irti oman pihan ulkopuolella, kissatarinoita mulla ois mutta ei muistella ikäviä asioita.

   kotiväkivallasta ei saa vaieta, mutta siihen puuttuminen on korkean kynnyksen takana.

   LikeLike

5. Hei Survister! 🙂

   No sinä saat vaikka poistaa koko viestin tai “parhaaksi” (tai pahimmiksi) katsomiasi lauseita. Minä olen tosiaan niin “käärmeissäni” tuolle naapurin porukalle, kun haluaisin olla keväällä ja kesällä enemmänkin tuolla takapihallamme ulkoilemassa sekä tietenkin kukkia hoitelemassa ja muitakin puutarhahommia tekemässä. Mutta kun tuolla rajanaapurin pihalla on aina sellainen meteli, ettei edes linnunlaulua kuule… 😦 Ensimmäiset seitsemän vuotta tässä talossa olivat rauhallisia, kun siinä naapurissa asui vielä silloin suurinpiirtein mun ja ukon ikäinen luonnonystävä-pariskunta…

   Siihen pahoinpitelyepäilykseeni minä sanoisin, että enhän maininnut nimiä, mutta jos joku täkäläinen sattuu lukemaan täällä, niin hän mahdollisesti tunnistaa henkilöt. Joku sitä miestä oli lyönyt, koska hän ei ole kovin paljon viinaksien peräänkään, että olisi niinku itse kaatuillut.
   Saahan sitä päivitellä, mutten uskaltaisi kyllä tehdä ilmoitusta siitä, kuten en niistä irrallaan kulkevista kissoistakaan. Itseasiassa ne häiritsee tavallaan meijän sisäkissoja, jotka vaistoaa ne…

   No nytkö se vanha ja sairas kissa siellä maalla on vihdoin päässyt (vai päästetty?) sinne kissojen taivaaseen. 😦 Meijän kissat täyttää toukokuussa 15 vuotta eli aika vanhoja nekin jo ovat, mutta vielä hyväkuntoisia. Lonkkavikoja niillä voi olla, kun esim. tuolille hyppääminen ei ole enää niin ketterää.

   Minä vastaan vielä sinne toiseenkin postaukseen… – Lulu –

   LikeLike

Comments are closed.