Kun pienen pojan traumat
sanoin kuvin tuntein perkaa
silloin pelon häpeän
vihan katkeruuden purkaa.
Auki perheväkivallan kasvot
vaikenemisen muurit murtaa
isänäidin seksuaaliväkivaltaisuuden
lapsuuskodissaan kokenut.
Kouluun armeijaan maailmalle
tunteet mukanansa vienyt
harhapoluilla nuoruutensa viettänyt
aikuisena elämästään kiinnisaanut.
Eiliseen katseen kääntää
kielletyt tunteet, elämän keskeneräisyys
terapiaistunnot siellä siintää
huomiseen katseen kääntää
viimeinkö trauman taakseen jättää.
Rohkeana sielun avaa
tunnemuistinsa tallentaa
armon oikeudesta käydä antaa
uskon ihmisyyteen palauttaa
uhrin syyllisyyden harteiltansa heittää
naisiinluottamattomuuden
itsellensä anteeksi antaa
Kaikelle ymmärryksen löytää
sukujuuriansa taakse kauas kaivaa,
syy seuraus logiikan löytää
kaiken kokemansa näkemänsä
ääneen puhumaan voimaantuu.
Itseluottamusta kyllin
perhe/seksuaali/yhteisöväkivallan
vastustajaksi ilmoittautuu,
sanat valmiit huulilla tabuun
jonka suominaiset julkirepineet.
Silloin tanner tömisee
kun kaiken tämän pagistaa,
tällä tiellä pieni poika
mieheks’ isoks’ kasvaa.
survister 