ISBN 9789522886439
https://www.iltalehti.fi/mieli/a/20170310
Outojen ahdistusten tai parisuhdeongelman syy on yksi ja sama: nöyryytys, jota et ehkä edes muista, sanoo psykiatri
- Ihmisen mieli on heikompi kuin ajatellaan, psykiatri Juhani Mattila kertoo tuoreessa kirjassaan.
- Kirjan keskeinen viesti on se, että jo lapsuudessa tai myöhemmin koetut nöyryytykset vaikuttavat ihmiseen hyvin voimakkaasti.
- Nöyryytyksiä ei välttämättä muista, mutta ne voivat tulla esiin esimerkiksi fyysisenä pahana olona. Oireilu voi haitata elämää ja voi estää ihmisistä tekemästä asioita. Mattilan mukaan nöyryytysten kokemukset tulisi käsitellä esimerkiksi masennuksen hoidossa.
Tuleeko sinulla joissakin aivan arkisissa tilanteissa selittämätöntä ahdistuksen tai pelon tunnetta? Jättäydytkö tietoisesti pois joistakin tilanteista tietäen, että se on sinulle hyvin vaikeaa tai et usko pärjääväsi tilanteessa? Toistuvatko samat ihmissuhteisiin liittyvät ongelmat aina uusissakin suhteissa?
Kyse on elämän aikana kokemistasi nöyryytyksistä, joita ei välttämättä edes tiedosta. Ne voivat olla esimerkiksi lapsuuden ajalta tai aikuisena koettuja, mieltä rikkovia tapahtumia, jotka vaikuttavat enemmän kuin yleisesti tunnustetaan, psykiatri Juhani Mattila sanoo.
– Ihmismieli on haavoittuvaisempi kuin yleensä ajatellaan, Mattila toteaa.
– Esimerkiksi parisuhdeongelmien keskeisin syy on yksi ja sama:suhteessa koetut nöyryytykset, myös fyysiset sellaiset, hän kuvailee.
Mattilan aihetta koskevan tuoreen kirjan yksi keskeinen sanoma on: nöyryytys vahingoittaa mieltä ja sen pelko rajoittaa käyttäytymistä.
Elämää hankaloittavia oireita
Nöyryytyksen aiheuttamat tapahtumat voivat kuulostaa vähäpätöisiltä, mutta ne voivat voi syntyä hyvin arkisista tilanteista: lapsuudessa koettu jatkuva moittinen ja vähättely, ulkopuolelle jätetyksi tai halventamisen kohteeksi joutuminen, työkaverin ilkeä tölväisy, julkinen nöyryytys, taloudellinen ahdinko tai ystävyys- tai parisuhdeongelmiin liittyvät traumaattiset tilanteet.
Kaikki kokevat elämässään väistämättä nöyryytyksiä, mutta jotkut tilanteet osuvat niin kipeästi, että se tai useat tapaukset yhdessä hajottavat paljon. Nöyryytyksen kokemuksilla on hurja vaikutus ihmisen elämään. Ihminen saattaa jättää tekemättä asioita niiden vuoksi.
– Nöyryytyksistä syntyy elämää hankaloittavia oireita, Mattila sanoo.
Hankalaa niissä on se, että oireita voi olla vaikeaa tunnistaa.
– Traumaa ei huomaa muusta kuin fyysisestä pahasta olosta.Ihminen ei koe sitä, vaan haluaa torjua sen, yrittää paeta. Se voi olla täysin tiedostamatonta.
“Kalliit hoidot turhaa, jos oleellista ei tajuta”
Juhani Mattila haluaa painottaa nöyryytysten merkitystä, kun pahan olon syytä lähdetään selvittämään. Nöyryytyksen kokemukset ovat Mattilan mukaan tunnistamaton tekijä, jota ei huomioida esimerkiksi puhuttaessa masennuksesta, paniikkihäiriöstä tai työuupumuksesta.
Juhani Mattila kuvaa nöyryytyksiä osana ihmistä sairastuttavaa prosessia.
– Kalliita hoitoja menee aivan hukkaan, jos ei tajuta oleellisinta, Mattila toteaa kirjassaan.
– Nöyryytykset ovat kipeitä psykofyysisiä traumoja, jotka rikkovat ihmisen mieltä jo lapsuudesta alkaen. Nykypsykiatriassa ja kovia arvoja ylläpitävässä kulttuurissa tämä tosiasia sivuutetaan. Huomio on vain aivojen kemiassa ja biologiassa, hän sanoo kirjasta tehdyssä tiedotteessa.
– Nöyryytykset aiheuttavat muun muassa riittämättömyyden ja alemmuuden tunteita. Ihminen uskoo, ettei hänestä vain yksinkertaisesti ole joihinkin asioihin. Nöyryytykset voivat tiivistyä johonkin muistoon, mutta voivat nousta esiin tiedostamatta.
Yhtäkkiä tulee paha olo, outo ahdistus, joskus pelko.
Muistatko näitä tilanteita lapsuudestasi?
Juhani Mattila antaa muutamia esimerkkejä. Jos puhutaan vaikkapa lapsuudesta, lapsi on täysin aikuisten vallan alla. Moni on saattanut kokea lapsuudessaan ja nuoruudessaan esimerkiksi kyläilyihin liittyviä tilanteita, jossa aikuiset arvostelevat tai vertaavat lasta tai lapsia ääneen, ryhmässä, vaikka lapsi on läsnä ja kuulee kaiken.
Pikkulapset saavat yleensä osakseen ihailua, mutta kun lapsi kasvaa, eikä esimerkiksi 10-vuotiaana tai esiteininä olekaan enää niin söpö, hän voi joutua huomaamatta kipeänkin, julkisen arvostelun kohteeksi. Vaikkapa ulkonäkönsä, käytöksensä tai minkä tahansa asian tiimoilta. Tai sitten hänet sivuutetaan täysin, aivan kuin hänen läsnäolollaan ei olisi mitään merkitystä.
– Tämä on myös nöyryyttämistä, mitä ei välttämättä ymmärretä.Lapsi ohitetaan molemmissa tapauksissa täysin, eikä hänen tunteillaan ole merkitystä, Mattila sanoo.
– Lisäksi esimerkiksi jatkuva moittiminen ja toisen sisaruksen suosiminen ovat asioita, jotka eivät ainoastaan aiheuta kertaluontoisia nöyryytyksiä, vaan aiheuttavat vuosia kestävän puutostilan. Nöyryytysten pelko voi olla hyvin voimakas, Mattila kertoo.
Jatkuva pettymysten aiheuttaminen on myös nöyryyttämistä.Myötätunnon puute, joka ilmenee niin, ettei koskaan mietitä miltä toisesta tuntuu. Nöyryytykset voivat katkaista ihmisen motivaation, pahimmassa tapauksessa elämänhalun.
Se miten lasta katsotaan päivittäin, vaikuttaa syvästi
Ja tässä tulee tärkeä oppi, johon voi vanhempana, omassa toiminnassaan vaikuttaa heti:
Se, miten lasta katsotaan, voi joko vahvistaa tai tuhota. Vaikka lapsi olisi hankalassa iässä, hän reagoi siihen, millaisella ilmeellä häntä katsotaan. Kuka tahansa, joka kohtaa päivittäin ja toistuvasti vihaisen, ärtyneen tai jopa halveksivan katseen, kärsii siitä tavalla tai toisella, eikä sellainen voi olla vaikuttamatta käsitykseen omasta itsestä. Jos usein toistuvan vihaisen katseen kuvittelee olevan hyvää kurinpitoa ja kasvatusta, menee ryminällä metsään.
– Esimerkiksi teini ei reagoi ilman syytä kohtaamaansa kohteluun, Mattila antaa esimerkin vanhemmille haastavasta tilanteesta.
Vaikka teini aiheuttaisi harmaita hiuksia päivittäin, jatkuva vihaisuus ei edistä kehitystä.
– Se, että nuori reagoi on hyvä asia. Pahempaa on, jos hän ei osaa lainkaan kertoa pahasta olostaan.
Kerro mikä tuntuu pahalta
Juhani Mattilan mukaan nöyryytysten käsittelyssä keskeisintä on puhuminen. Kun asioita ryhdytään sanomaan ääneen, ongelmien purkaminen voi alkaa.
– On sanottava ääneen, miltä itsestä tuntuu. Se, että tietyt asiat tuntuvat pahoilta ei ole heikkouden merkki.
Jos oman lapsuuden asiat mietityttävät, yksi hyvä vaihtoehto on puhua oman lapsuudenkodin elämästä vaikka sisarusten tai muiden sukulaisten kanssa. Mitä tapahtui, millaisia tilanteita siellä kohdattiin. Vertaistuki on hyvin arvokasta ja sitä löytyy myös netistä.
Parisuhteissa eikä ystävyyssuhteissakaan saa koskaan olettaa toisen tunteita. Niistä pitää kysyä.
– Parisuhteissa molempien osapuolten pitää kertoa tunteistaan ääneen. Toiselle pitää kertoa toiveistaan ja asioista, jotka tuntuvat pahalta. Vain sitä kautta ongelmia voi ratkoa, Juhani Mattila sanoo.
– On toki myös nöyryytyksiä, jotka voivat olla hyväksi, jos vaikka ihminen sisuuntuu niistä ja haluaa näyttää. Mutta tämä on yksilöllistä. Toisesta ihmisestä ei voi koskaan tietää, kuinka arkaan paikkaan nöyryytys osuu.
Eikä sitä, millaisia vaikutuksia sillä voi olla.
Lähde: Juhani Mattila, Nöyryytys – Arvokkuuden kokemuksen menettämisestä ja uudelleen löytämisestä. Kirjapaja 2017.
Juttu on julkaistu ensi kerran vuonna 2017
survister 
Very good write-up. I absolutely love this website. Keep writing!
LikeLike