Shame Growing to Courage

Häpeän jalostuminen rohkeudeksi

Eilinen terapiaistunto päättyi toteamukseen miten häpeäni on jalostunut rohkeudeksi. Miten olen toiminut kulloistenkin hetkien taitojen ja voimavarojen mukaan. Terapeutti soitti minulle kuutisen vuotta siten miten huoli on herännyt jonkun taholta siitä mitä olin iltalehden keskustelufoorumilla kirjoitellut. Silloin puhelinkeskustelimme enkä nähnyt syytä tavata henkilökohtaisesti. Ja nyt kun sitten maaliskuun alussa lääkäri ohjasi samaiselle miesterapeutille, niin tämä terapeutti tiesi entuudestaan lähes kaiken elämästäni. Muistan kun naislääkäri sanoi en edes uskalla kertoa kuinka kauan sitten sanoi että heillä on juuri sinulle sopiva miesterapeutti ja hänen kanssaan on tullut taivallettua. Joten kun nyt olen pohtinut naapurintätiä hänen kanssaan hän ymmärtää täysin tään kuvion miten naapurintäti ja lapsuuteni mummo kietoutuu toisiinsa käytökseensä kautta. Ja miten miehet hissuttelee naisten kanssa , miten oma isäni äitiään.. no eipä hän äidilleen paljoa vastaan pannut ja oliko edes vara panna. Ja miten tämä tuhosi oman isäsuhteeni. Minut nöyryytettiin kunnioittamaan mummoa joka uhkaili lastenkotiin lähettämisellä ja sosiaalitoimistolla ja miten diakoni mukamas kertoo juttua eteenpäin että siinä talossa sitä vasta pahankurinen poika. Kerran tuli mummo vanhustenkerhosta ja pojalleen kertoi kertoneensa vanhustenkerhossa, miten pojanpoika uhkasi ampua hänet. minä se kait sitten olin se moottori mikä johti kyläpoliisin kotikäyntiin ja mummon totaalihiljentymiseen.

Ja näinkö minä nyt saman läpikäyn vieraan naapurintädin kanssa, taikka siis jo läpikäynyt. En häpeän runtelemana vaan rohkeutena, joka eduskuntavaalitorilla johti ylikonstaapelin neuvoon muista hyödyntää poliisivoimia. Toinen poliisi totesi että puhuminen helpottaa. Kaikki se epätietoisuus mitä tehdä, mikä sisäinen viha sisälleni kasvoi teini-iässä mummoa kohtaan ja miten siihen aikaan ei ollut mitään eikä apua uskaltanut keltään pyytää. Sekin yks naishoitaja joka teho-osastolla yöllä tuli sanomaan Herra pelastaa sinut ja toinen naishoitaja joka sanoi kunhan sinä löydät oikean naisen niin mummo unohtuu. Vaan eipä ole unohtunut, kiitos naapurin naisten, kaksi naista ja kumpikin on saanut tuta mitä tapahtuu kun miehen salaisia mummotunteita mennään kaivelemaan. Ja miten nuo kaksi mummoa yhtä agressiivisia kuin omani. Oma mummo että olen huoranpentu. Toinen yhtiökokouksessa että olen terroristi ja toinen että olen kiero kyttääjä. Ja miten kolme kaupungin virkanaista siinä sivussa tuli tunteitani kaivelemaan, yksi totesi että se(mummoni käytös) on valitettavaa mutta mitäs miehet tekevät, toinen tokaisi uhkailetko sinä, mene ammattiauttajan luo ja heitti ulos työhuoneestaan ja kolmas tuli yhtenä uudenvuodenaattolauantaina kauppakeskuksen käytävällä tervehtimättä tokaisemaan minulle: sinulle minä vielä sanon että stalkkaus saa loppua. Elä siinä sitten naisten ehdoilla tässä maailmassa. No way, kerran yks naispsykiatri sanoi mulle että kun suomalaisista on 52 prosenttia naisia niin niitten kanssa pitää vaan oppia elämään. Nyt on naapurintäti tullut viikolla vastaan ja tervehtimättä kääntänyt katseensa maahan. Totaalihiljenee se tämäkin päsmäritäti. Opetelkoon elämään vastarannankiiskimiesten kanssa. Terapeuttini eilen nauroi ettei hän ennen ole tämmöistä kuullutkaan kun yhden tädin tempauksen hänelle kerroin. Kieroksi kyttääjäksi minua nimitti yhtiökokouksessa mutta oma kerrostalokyttäyksensä lyö yli kaikkien verrokkien ja kun tämä kyttäys yhdistyy alkoholiin niin… Minulle naiset sanoneet muuta pois, miehet että ignooraa nainen. Että Vaikene mies, mutta en enää vaikene, olen jo kokenut senkin että kaupungin hyvinvointijohtaja sulkee työhuoneensa oven silmieni edestä.

Minä olen tuntenut, syystä tai syyttä, että miehet on ilkkuneet selkäni takana ja naiset nauraneet päin naamaani, mutta nyt osat ovat vaihtuneet. Totuus tekee kipeää, mutta vaikeneminen ei auta. Just luin lehdestä ja tein postauksen kuinka 56-vuotias koulunkäyntiavustaja, nainen, oli seksuaalisesti hyväksikäyttänyt 13-vuotiasta poikaa ja tuomion saanut. Ehdollista. Poliittinen aktiivisuuteni johdatti minut kristillisten eduskuntavaalistandille ja kun otin puheeksi Pohjanmaan pedofiilin ja siitä sitten avasin naiselle omaa historiaani, kd nainen sanoi minulle että hänet on raiskattu 15-vuotiaana. Lapsena pelkäsin ja kun kyläpoliisin vierailun alla mummo vielä teroitti että jos suusi avaat niin no minä sieltä marjapensaiden takaa lymysin kun aikuiset äiti ja poika pohtivat kyläpoliisin kanssa yhtä testamenttia ja sen sisältöä. Ja kun että mitä minä nyt tämän nykyisen naapurintädin kanssa niin neuvoja on nyt jaellut minulle läänin poliisipäällikkökin. Ja viimeisimpänä kuukausi sitten yksi ylikonstaapeli ekvaalistandilla,joka neuvoi minua ’muista hyödyntää poliisivoimia’. Ja toinen poliisi minulle samalla paikalla aiemmin ’puhuminen helpottaa’

Tämä on suuremman luokan sosiaalikatastrofi, mutta I don’care. Elämä on. Seuraava terapiaistunto syyskuussa.

Ja huomenna äitienpäivä.

https://www.youtube.com/watc9h?v=3rNr0z07eFc

• 

• 

• 

UPDATE1️⃣6️⃣0️⃣5️⃣2️⃣0️⃣1️⃣9️⃣

Miten välttää hankala ihminen?

https://www.iltalehti.fi/mieli/a/54133899-1b44-493a-8a08-7c03e0b0bfac

https://www.psychologytoday.com/

Älä väittele sen kanssa joka valehtelee itselleen

2. Anna reilusti luovutusvoitto

3. Rauhallisuus on voimaksi.

4. Vältä ansa miettimällä ostoslistaa.