Samaistuminen
Legoilla leikkivä teini
Koskelassa viime joulukuussa raa’asti surmattu nuori ilmaisi itseään parhaiten netissä. Viimeisenä elinvuotenaan hänen kaveripiirinsä vaihtui ja poika sijoitettiin lastenkotiin.
tuomo.hyttinen@iltalehti.fi
Tänään klo 8:01
Poika käytti viikkorahat Legoihin, vaikka oli jo teini-ikäinen. Se näkyi kotona hänen huoneessaan, jossa hän piti esillä useita Lego-rakennelmia.
Eräänä elokuisena sunnuntaina hän otti kuvan Marvelin Rautamies- ja Hämähäkkimies-seteistä ja julkaisi niistä kuvan sosiaalisessa mediassa Redditissä.
– Se ei ole paljon, mutta joskus elämässä kyse on pienistä asioista, hän kirjoitti kuvien yhteyteen englanniksi.
Lego-harrastuksesta kerrotaan tänään julkaistusta Koskelan teinisurma -kirjassa (Deadline, 2021). MTV:n uutisten toimittajan Tiia Palménin kirjassa kerrataan paitsi surmaan johtaneiden viikkojen tapahtumat, myös uutta tietoa rikoksen uhrista.
Eläimet lähellä sydäntä
Palmén piirtää 4. joulukuuta Helsingin Koskelassa raa’asti surmatusta 16-vuotiaasta nuoresta herkän ja luovan kuvan.
Kirjan mukaan poika oli luonteeltaan kiltti ja ujo. Hän vältteli sosiaalisia kontakteja ja kanssakäymistä ihmisten kanssa. Vieraille hän ei usein halunnut puhua lainkaan.
Koskelassa surmattu nuori otti kuvan tällaisesta Lego-setistä vain reilut kolme kuukautta ennen kuolemaansa. Kuvituskuva. MOSTPHOTOS
Netissä hän pystyi ilmaisemaan itseään paremmin kuin kasvotusten. Poika kirjoitti Reddit-sivustolle ajatuksistaan ja tuntemuksistaan taitavasti englanniksi.
Iltalehden näkemien Reddit-viestien perusteella etenkin kissat olivat hänelle tärkeitä. Koskelan teinisurma -kirjan mukaan poika tiesi kissoista enemmän kuin monet aikuiset ja neuvoi muita käyttäjiä kissojen hoitamisessa.
– Kissalla on kauluri päässään, joten hän ei näe hyvin sivuilleen, ja hän luottaa siihen, että suojelet häntä, kun hän torkkuu. Anna hänen pysyä lähelläsi, niin hän voi tuntea olonsa turvallisemmaksi, kirjoitti poika yhdelle käyttäjälle, jonka kissa toipui leikkauksesta.
Myös koirat olivat pojan mieleen. Hän laittoi sosiaaliseen mediaan kuvan tätinsä rescue-koirasta, joka ei aluksi antanut silittää.
– Päivitys, hän antoi minun silittää ja nukahti, päivitti poika myöhemmin.
Koulukiusattu poika
Koulussa nuori mies pärjäsi kehnosti. Hän opiskeli normaalissa luokassa, mutta hän ei saanut opettajiltaan tarvitsemaansa tukea.
Poika pärjäsi englannissa ja matematiikassa. Kieltä hän oppi verkosta. Matematiikassa taas auttoi se, että pojan avaruudellinen hahmottaminen oli erityisen hyvää muihin ikätovereihin verrattuna.
Poikaa kiusattiin läpi koulutaipaleen. Kiusaamista tapahtui eniten alakoulussa. Yläkoulussa kiusaaminen väheni, mutta sitä tapahtui silti.
Usein kiusaajina oli kaksi ikätoveria, joita poika piti kavereinaan. Samat kaverit, joihin poika tutustui jo päiväkodissa.
Samat kaverit, jotka surmasivat hänet.
Katso video
Seuraavaksi
Iltalehden rikostoimittaja Solmu Salminen ruoti Koskelan surmaa rikospaikalla helmikuussa. PETE ANIKARI
Lastenkoti hävetti
Vuoden 2019 syksyllä pojalla oli vaikeaa. Aamuisin hänet oli vaikea herättää kouluun, eikä hän jaksanut tavata harvoja ystäviäänkään.
Keinot kotona eivät riittäneet. Isä näki poikansa hädän ja otti yhteyttä lastensuojeluun vuoden 2019 lopulla. Poika otettiin huostaan vastaanottolaitokseen, josta hänet sijoitettiin lastenkotiin myöhemmin keväällä.
Muutto lastenkotiin oli pojalle järkytys. Hän ei olisi halunnut muuttaa isänsä luota.
Lastenkotiin joutumisen jälkeen poika koki, ettei hänellä ole enää perhettä. Kuvituskuva. MOSTPHOTOS
Koskelan teinisurma -kirjan mukaan poika koki, ettei hänellä ollut enää perhettä, vaikka hän tapasikin molempia vanhempiaan viikoittain.
Huostaanoton alussa pojan kunto romahti niin, että hän joutui sairaalahoitoon ja keskeytti yhdeksännen luokan usean kuukauden ajaksi.
Lastenkotiin sijoittamista poika häpesi. Hän kertoi sijoittamisestaan vasta, kun kaverit soittivat hänelle ja ihmettelivät poissaoloja koulusta. Kirjan mukaan poika inhosi lastenkodissa asumista, mutta kavereilleen hän ei siitä valittanut, vaan vaikeni.
Mustelmia kehossa
Heti lastenkotiin joutumisen jälkeen koulunkäynti sakkasi. Poika yritti jatkaa yläkoulua Sophie Mannerheimin erityiskoulussa Helsingin Töölössä, mutta siellä hän ei viihtynyt.
Tilanne alkoi kohentua vasta syksyllä, jolloin hän jatkoi yhdeksättä luokkaa Käpylän peruskoulussa erityisjärjestelyin. Alku oli vaikea, mutta pojan vointi koheni pikkuhiljaa.
– Poika virnuili, vitsaili ja hymyili melko paljon, mitä ei ollut aiemmin tapahtunut, kirjassa kerrotaan.
Helsingin Koskelassa sytytettiin kynttilöitä pojan muistolle tammikuussa. PETE ANIKARI
Lastenkodissa asuminen kuitenkin vaivasi poikaa. Hän vaihtoi myös ystäväpiiriään. Vanhat kaverit jäivät, ja poika alkoi viettää yhä enemmän aikaa kahden muun kaverinsa kanssa. Noiden samojen päiväkotikavereiden, jotka välillä kiusasivat häntä.
Vuoden 2020 loppukesästä kolmikon seuraan lyöttäytyi vielä neljäs nuori, jota poika ei tuntenut ennestään.
He aloittivat rankaisuleikit marraskuussa. Noin kuukautta ennen joulukuun 4. päivän tapahtumia.
Lastenkodissa pojan ihon mustelmia ei ihmetelty, eikä niistä kysytty. Eräs tuttu aikuinen kuitenkin huomasi mustelmat. Kerran, alkutalvesta 2020, kun pojalla oli silmä mustana, aikuinen kysyi selitystä.
– Minä kaaduin, poika vastasi.
– Mutta eihän silmä tule mustaksi tuolla tavalla, jos kaadut. Mitä on tapahtunut?
– Minä kaaduin. Älä kysele enempää, hän sanoi äkäisenä.
Poika ei halunnut puhua asiasta ja keskustelu päättyi.
Lähde: Tiia Palmén: Koskelan teinisurma. (Deadline, 2021).
survister 