Teurastus19.06.2022 09:54
Eilen annoin suuni käydä ja annoin naapurinmummolle viimeisen iskun, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja oli vuosikausia enemmän kiinnostunut mummojen hyvinvoinnista, hiljeni mieskin, kun kotonani ”raivosin” hänelle oman ja naapurin mummon aiheuttamista tunnekuohuista. netissä tarinointiani ilkuttu 13 vuotta, sähköposti laulanut, kukaan ei enää vastaa, ei kuuntele, toisaalta kylmänviileänä toivon ettei kukaan lähestykään minua. olen samassa tilanteessa kuin 18 vuotiaana lapsuudenkodissani. Silloiseen umpikujaani vastasin vaikenemalla, tänään minun toivotaan vaikenevan,
Miksi vitussa ihminen tällaisenkin keksinyt kuin netti, ilman sitä olisin jo kaatunut, ja ihmisillä olis hyvä olla.
Minä olen viime vuosina viestitellyt kotikaupunkini kaupunginhallitukselle ja kaupunginjohdolle minkälaisen sosiaalikatastrofin olen aikaiseksi saanut kaupunkiin, ja nyt sitten pari viikkoa sitten siivoustarkastuksen yhteydessä taloyhtiön hallpj arvosteli minua kodissani että talon asioita ei mennä kaupungille kertomaan. No olisit mies jäänyt vuosien varrella kuuntelemaan miehen murheita vaan kun ei. Kaks vuotta sitten kysyin mummolta yhdestä mummon tempauksesta, niin mummo siihen: ” mikä? missä? Sinulla viiraa mene hoitoon! Mielenterveysongelmaiset on perseestä!”. Sitten koottiin palaveri kokoon eikä jäänyt epäselväksi mitä kovaääninen mummo valitti hallpj:n huoneistossa. Tuon jälkeen tein sovittelualoitteen, mummo kieltäytyi sovittelusta ja muutaman kuukauden päästä nousi takaisin hallitukseen. Ei häntä sinne olisi koskaan päästetty jos mummon käytökseen tarpeeksi topakasti olis ajoissa puututtu. Näin kävi lapsuuskodissani, ei isäni osannut muuta kuin äitinsä tunteista huolehtia. Kerran oli vaimolleen sanonut yritä kestää vielä, kyllä se tuosta kohta kellahtaa. No ei kellahtanut ja isä menetti poikansa. Tänään taloyhtiömme hallpjmies menetti yhden miesosakkeenomistajan luottamuksen. En kykene häntä tervejtimäänkään. Eikä hallmummo minua. Kaikki lapsuudentraumani herätetty henkiin, mutta tämän koettelemuksen keskellä minä pysyn pystyssä.